Uutissuomalaisen debatti: Arkkiatri Risto Pelkonen varoittaa: Jos lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen leikkaukset jatkuvat, niin huonosti käy

Koronapandemia on lääkärikunnan vanhimman mukaan hätähuuto, joka voi olla uuden alku tai laiminlyöty mahdollisuus.

Tuomo Pärttö

Arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa, että ihmisen terveys riippuu ympäristön terveydestä.
Arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa, että ihmisen terveys riippuu ympäristön terveydestä.

Tässä me olemme keskellä pandemiaa. Oman koronaepidemiamme ensimmäisen aallon jälkimainingeissa. Ihmettelemme ja hämmästelemme kaaosteorian kaltaista perhosvaikutusta.

Perhosvaikutus on vertaus siitä, miten perhosen siivenisku voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Tässä epidemiassa ei ole perhosta, vaan sitä paljon pienempi lepakon (Covid-19) virus.

Häkellyttävää ja pelottavaa on, että pieni virus voi pysäyttää suuren maailman. Pandemioita on ollut ennenkin. Lähihistorian pahin niistä oli espanjantauti. Se tappoi sata vuotta sitten kymmeniä miljoonia kansalaisia eri puolilla maailmaa.

Koronaepidemia on hätähuuto. Parhaimmillaan uuden alku. Pahimmillaan mahdollisuuden laiminlyönti.

Epidemia koettelee kaikkia elämän alueita: aineellisia ja henkisiä, terveyttä ja yhteisyyttä, taloutta ja toimeen tulemista, arvoja ja moraalia. Mikään ei auta.

On otettava ajasta vaarin ja pohdittava olemassaolon eksistentiaalisia kysymyksiä. Elämän ihmettä ja kuoleman mysteeriä, arvojemme aitoutta ja moraalin lujuutta.

Elämässä tärkeintä on elämä itse. Elämä on lahja, jonka saa vain kerran. Kuolema on pakko. Ei ole elämää ilman kuolemaa eikä kuolemaa ilman elämää. Elämän ja kuoleman jännite tekee elämästä arvokkaan.

Hyvässä elämässä on kolme kiintopistettä: toimeentulo, yhteisyys ja itseymmärrys. Toimeentulo tarkoittaa arjessa pärjäämistä. Yhteisyys on sitä, että kuuluu joukkoon, että on joku tai jokin jota rakastaa ja joku joka rakastaa. Ihminen elää toisen ihmisen kautta. Sananlaskun sanoin: arvaa oma tilasi ja anna arvo toisillekin.

Itseymmärrys on toimeen tulemista itsensä kanssa ja tervettä itsetuntoa. Tunne siis itsesi ja kysy kuka sinä olet, ja miten voit edistää toisen hyvää elämää.

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia kannanottoja. Vähän niin kuin vanhan kansan elämänkokemuksesta kumpuava hiljainen tieto, joka siirtyy sukupolvesta toiseen.

Arvot ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten keskinäisessä vuoropuhelussa ohjaamaan tekojamme ja hyväksymään toisemme kumppaneina. Kun puhumme arvoista, puhumme sivistyksestä ja sivistymisestä. Opillinen sivistys on ajattelun vapautta ja mielikuvituksen runsautta. Sydämen sivistys on sydämen puhetta.

Vastuuntunto ja rehellisyys, ystävyys ja perhe ovat perisuomalaisia arvoja. Ne ovat tehneet Suomesta selviytymisen mestarin. Sitä mestaruutta tarvitaan juuri nyt. Selviytyäksemme huomiseen.

Kun Kööpenhaminassa järjestettiin toinen maailman poliokongressi 1952, toiveet olivat korkeat. Rokotteiden tutkijakaksikolla oli hyviä uutisia ensimmäisistä rokotteista. Huonosti kävi.

Vain tieteen avulla voimme ymmärtää, miten virus tarttuu, miten tauti syntyy, miten taudin synty voidaan estää ja sairas parantaa.

Kongressivieraiden mukana tuli poliovirus ja sen mukana ankara polioepidemia. Hengityshalvauspotilaat täyttivät sairaalan. Kuolleisuus oli suuri, koska nykyaikaisia hengityslaitteita ei ollut.

Heti kun oivallettiin, etteivät potilaat kuolleet virukseen sinänsä vaan tukehtuivat, tiedettiin miten tulee toimia. Lääketieteen opiskelijat kutsuttiin pumppaamaan kumipalloilla ilmaa potilaan keuhkoon henkitorveen tehdyn aukon kautta. Monta henkeä pelastettiin. Samalla syntyi maailman ensimmäinen tehohoitoyksikkö. Tämän epidemian keskipiste.

Tykit tappavat ihmisiä. Eivät tapa viruksia eivätkä paranna sairasta maapalloamme. Jos pienikin siivu asevarusteluun käytettävästä mittaamattoman suuresta rahamäärästä suunnattaisi elinympäristömme pelastamiseen, tulevat sukupolvet kiittäisivät meitä. Jos haluat pysyä hengissä, valitse viisaasti.

Tieteellisen tutkimuksen tehtävänä on etsiä totuutta. Vain tieteen avulla voimme ymmärtää, miten virus tarttuu, miten tauti syntyy, miten taudin synty voidaan estää ja sairas parantaa. Kansainvälisen tiedeyhteisön verkostoituminen, uusien ideoiden ja tutkimustulosten vapaa vaihdunta ovat uuden tiedon perusta. Ota siis matkaevääksesi hyvän tiedon puun hedelmä ja vältä huuhaa-tiedon pahaa hedelmää.

Koronataudin viesti päätöksentekijöillemme on tieteellisen tutkimuksen merkitys. Jos lääketieteellisen tutkimuksen rahoituksen supistaminen jatkuu, niin huonosti käy. Ellei ole hyvää tutkimusta, ei ole hyvää hoitoa. Turhuutta kaikki tyynni.

Lepakkotaudin leviäminen Wuhanin torilta maailman jokaiseen nurkkaan kertoo, että ihmisen terveys riippuu ympäristön terveydestä. Siksi ilmastonmuutos ja lajien sukupuutto ovat vakava uhka eloonjäämiselle.

Kun ilma lämpenee, edessä ovat tuhoisat tulvat ja hurrikaanit, kuivuus ja ekopakolaisten massiivinen muutto, viha ja valhe. Kun eliölajien määrä pienenee, jäljelle jäävien lajien koko suurenee. Luonnon tasapaino häiriintyy ja virukset lähtevät liikkeelle.

Maapallo on vielä pelastettavissa. Mutta kello käy – aikaa ei ole paljon. Tuumasta toimeksi. On toimittava heti. Hyviä hankkeita on käynnistynytkin, esimerkkeinä kaikkien tuntema hallitusten välinen ilmastopaneeli, Kansainvälisen tiedeneuvoston Planetary health (planeetan terveys) -ohjelma, tuore Helsinki-julistus Euroopan unionin puitteissa ja moni muu hanke.

Sairaan maapallon oireet tunnetaan, syyt tiedetään, mutta missä on yhteinen tahto hoitaa sairaus. Kaikki me olemme yhtä. Yhtä kaikki. Ulkopuolisia ei ole. Jokainen on vastuussa elinympäristöstään. Omien voimiensa mukaan. Mitä enemmän on valtaa, sitä suurempi on vastuu. Tosiasioiden kieltäminen on vastuutonta. Siinä kaikki.

Risto Pelkonen

Kirjoittaja on arkkiatri.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.