Kolumni: Koira pakottaa liikkeelle

Kaksi vuotta minä ja mieheni yritimme ja sinnittelimme, mutta eihän siitä mitään tullut. Tuntui niin oudolta olla ilman lemmikkiä. Nyt meillä on taas koira. Ukko — savolainen kultsupoika Rautalammilta.

Ukko on kolmas koiramme, mutta koska edellisen koiran pentuajasta ehti kulua jo 14 vuotta, on arki koiranpennun kanssa ollut jännittävää, hauskaa ja välillä ärsyttävääkin. Kaikenlaisten koiruuksien lisäksi uusi perheenjäsen on tarjonnut ilon hetkiä oppiessaan nopeasti uusia asioita ja toimiessaan pakkasaamuina elävänä varpaanlämmittimenä aamupalapöydän alla.

Pelkkä telkkarin edessä istuminen on vähentynyt ainakin 40 prosenttia.

Tutkimustulokset kertovat, että lemmikit vaikuttavat omistajiensa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vaikka Ukko on vasta pieni pentu, on se tuonut selvästi lisää liikettä parissa koirattomassa vuodessa sohvaperunoituneeseen arkeemme.

Pelkkä telkkarin edessä istuminen on vähentynyt ainakin 40 prosenttia, kun on pitänyt tarkkailla, mitä karvakuono nyt puuhaa, onko jo koiran ruoka-aika ja pitäisikö se jo kiidättää ulos tarpeilleen. Näin keskellä talvea olemme saaneet jumpata monta kertaa päivässä ulkovaatteet päälle ja pois, tehdä pieniä kävelylenkkejä ja peuhata lumessa pennun kanssa.

Kaikki koiranomistajat tietävät, että lenkki koiran kanssa tekee hyvää. Ilman koiraa tehdyillä kävelylenkeillä ei tullut koskaan juteltua täysin vieraiden ihmisten kanssa eikä kukaan kiinnittänyt meihin mitään huomiota. Nyt seurassamme liikkuva karvapallo vetää ihmisiä puoleensa magneetin lailla ja pian muistamme taas ulkoa ainakin kaikkien asuinalueellamme omistajiensa kanssa lenkkeilevien koirien nimet.

Parasta koiran seurassa on kuitenkin sen välittömyys. Se on aina iloinen. Toivottavasti sekin on tarttuvaa.

Kirjoittaja on verkkotoimittaja Kaakon Viestinnässä.

Uusimmat uutiset