Kolumni: Hiljaisen hivutuksen doktriini

Suomen suurimman varuskuntakaupungin maisemaan kuuluu armeijanvihreä. Kuusaantiellä vastaan tuleva armeijan Pasi ei hätkäytä, taivaalla pörräävä NH-90-kopteri ei herätä ihmetystä.

Viime vuosina on nähty myös vieraiden valtojen värejä. Yhdysvaltalaissotilaat ovat jo useamman vuoden ajan harjoitelleet Utissa talvisodankäyntiä.

Pidettäisiinkö maatamme puolueettomana, jos Venäjä osallistuisi Lapin sotaharjoitukseen?

Nyt amerikkalaiset lienevät Lapissa, jossa on meneillään kansainvälinen sotaharjoitus. Cold Blade 2016:ssa on joukkoja Saksasta, Northern Griffin 2016:ssa Yhdysvalloista, Virosta ja Puolasta.

Toukokuussa Yhdysvaltain ilmavoimat tuo laivueellisen hävittäjiä Rissalaan. Samassa kuussa kaksikymmentä USA:n Stykeriä vyöryy Niinisaloon. Kesäkuisen Baltops-16 Itämeren harjoituksen lonkerot ulottuvat myös Suomeen.

On käsittämätöntä, että vieraiden valtojen voimat harjoittelevat maassamme. Suomen, joka ilmoittaa olevansa puolueeton.

Pidettäisiinkö maatamme puolueettomana, jos Venäjä osallistuisi Lapin sotaharjoitukseen?

NATO-maiden tulo maahamme esitetään kuin se olisi täysin luonnollista. Taktiikkana on hiljainen hivutus.

Soraääniä ei liiemmin kuulu, mutta eipä aiheesta juuri keskustellakaan. Suomen ja NATO:n välinen isäntämaasopimuskin solmittiin kaikessa hiljaisuudessa 4. syyskuuta 2014. Sopimus antaa NATO-maille vapauden tuoda joukkonsa Suomeen — niin rauhan kuin kriisin aikana.

Korkeintaan kiistelemme siitä, ettei tiedottamisen marssijärjestystä noudateta. Kun USA:n ilmavoimien keväisistä sotaharjoituksista ei etukäteen kerrottu puolustusvaliokunnalle, nousi pienimuotoinen kohu. Siitä ei kohista, mitä NATO-joukot ylipäätään tekevät Suomessa.

Pimitys luo pelkoa. Turvallisuutta tuskin lisää sekään, että häiritään Venäjän karhun unta. Vai onko sittenkin niin, että länsi on Suomelle suurempi uhka: on pakko alistua NATO:n läsnäoloon?

Petra Tynninen Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien uutistuottaja.

Luetuimmat

Kommentoidut