Kolumni: 100000 ihmistä jahtaa taas hirviä

Kolumni: 100000 ihmistä jahtaa taas hirviä

Suomen Palloliitto on harrastajamäärältään Suomen suurin urheilun lajiliitto. Siihen kuuluu reilut 140 000 rekisteröityä pelaajaa.

Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisterissä on 370 000 metsästäjää. Tästä joukosta metsällä käy vuosittain noin 200 000.

Hirvikausi on suuri hyvinvointitapahtuma.

Tänään alkaa hirvikausi, eli riistakauden suurimmat talkoot. Viime vuonna hirvenmetsästykseen osallistui noin 100 000 metsästäjää. Hirviä kaadettiin 56 581 kappaletta.

Tänä vuonna lupa on myönnetty 54 653 hirven kaatoon. Valkohäntäpeurojakin saa pyytää reilut 44 000.

Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin niin hyvässä kuin pahassa. Vuosina 2009—2013 hirvieläinten (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris, metsäpeura ja poro) männyntaimituhoja havaittiin 310 000 hehtaarilla.

Metsätuhojen lisäksi hirvieläimet tekevät tuhoa myös liikenteessä ja maataloudessa.

Hirvenmetsästys ei ole ilmaista. Se vie metsästäjiltä paljon aikaa, ja varusteet ovat kalliita. Aikuisen hirven kaatolupa on 120 euroa. Kaadetusta vasasta maksetaan 50 euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö laskee tänä vuonna saavansa pyyntilupamaksuista 4,5 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotoista ohjataan metsävahinkojen ehkäisemiseen ja korvaamiseen.

Hirvikantojen säätely metsästyksen avulla on kansantaloudellisesti merkittävää talkootyötä.

Hirvitalkoisiin osallistujat eivät pysy metsässä pelkästään talkooajatuksen voimalla. Vuonna 2010 Suomessa syötiin hirvenlihaa 9 miljoonaa kiloa, josta metsästäjät kuluttivat reilut 70 prosenttia omissa kotitalouksissaan.

Hirvikausi on suuri hyvinvointitapahtuma. Satatuhatta ihmistä viettää metsässä tänäkin syksynä useita päiviä. Mukana on runsaasti ikääntyneitä, joille liikkuminen on erityisen tärkeää.

Kirjoittaja on kulttuuri- ja menotoimituksen esimies.

Kommentoidut