Kolumni: Kuusen tuoksu vaihtui muovikuuseen tänä jouluna, sitten iski ahdistus ja helpotus

8efa50cd-83a9-42d8-918b-b88553def9f7

Kolumni: Kuusen tuoksu vaihtui muovikuuseen tänä jouluna, sitten iski ahdistus ja helpotus

Yksi parhaimpia muistojani lapsuuden jouluista on aatonaaton joulukuusen koristeluhetki pikkuveljeni kanssa.

Joka kerta, kun haistan kuusen tuoksun muistot tulvivat mieleeni. Tuoksu on minulle vahva joulumielen tuoja.

Tänä vuonna joudun selviämään ilman kuusen tuoksua.

Olen aina vierastanut muovikuusia, mutta pari kuukautta sitten meille tuli sellainen.

Viime vuonna joulukuusi kuivui kasaan. Unohdin flunssassa kastella sitä. Kun sitten uudenvuoden jälkeen raahasin kuusta pihalle, ei siitä ollut jäljellä kuin runko. Neulaset tippuivat matkalle. Imuroin kuusen neulasia vielä kesäkuussakin.

Syksyllä kotiin tuli koiranpentu. Ajattelin, että ehkä nyt on korkea aika pyörtää periaatteeni ja hommata tekokuusi aidon sijaan.

Sitten julkaistiin IPCC:n ilmastoraportti. Mietin, että olenko tehnyt pahankin virheen, kun menin ostamaan muovisen kapistuksen. Energiaakin on palanut kuusen valmistuksessa. Ympäristökuormaa lisää sekin, että kuusi on kuljetettu Aasiasta Suomeen.

Onneksi kuusi sentään oli käytetty. Ostin sen tuttavaltani, joka halusi tänä vuonna aidon kuusen.

Helsingin Sanomissa julkaistiin tiistaina (18.12.) artikkeli, jossa vertailtiin aidon kuusen, tuontikuusen ja tekokuusen hiilijalanjälkeä.

Jutun mukaan muovikuusesta koituu kasvihuonepäästöjä kaikkiaan noin 16 kiloa, kun keskimäärin suomalainen tuottaa päivässä noin 30 kiloa kasvihuonepäästöjä. Yhden luonnonkuusen päästöjen määrä on alle kaksi kiloa. Muovikuusenkin päästöt jäävät alle kahteen kiloon, jos sitä käyttää kymmenen kertaa.

Minun oli pakko kysyä tuttavaltani, kuinka monta vuotta kuusi oli heillä ollut. Vastaus oli viisi vuotta.

Muovikuusesta koituu lopulta melko vähän päästöjä, eikä minun tarvitse imuroida lattialle varisseita neulasia joka päivä.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien toimittaja

Uusimmat uutiset