Kolumni: Kansalaistottelemattomuuden sietämätön keveys

Aika monta kertaa olen tälläkin palstalla kertonut lopullisia totuuksia yhteiskunnallisiin asioihin. Yhtä kaikki: onneksi elämme vapaassa yhteiskunnassa, jossa saa olla mieltä, sanoa ja tehdäkin. Lähtökohtaisesti toki lain sallimissa rajoissa.

Nyt kun kansalaistottelemattomuus on taas noussut julkiseen keskusteluun, olen hieman ymmälläni lopullisten totuuksien kanssa. Muun muassa kirkon työntekijät ja jotkut poliitikotkin ovat piilotelleet lainvoimaisen karkotuspäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Piilottajan arvomaailmasta riippuen perusteluiksi on esitetty muun muassa humanitäärinen apu tai viranomaisten mielivallan estäminen.

Lopullista totuutta kansalaistottelemattomuuteen on vaikea antaa.

Kansalaistottelemattomuus voidaan nähdä kehittyneessä, sivistyneessä yhteiskunnassa mahdollisena toimintatapana, jopa oikeutena. Kysymys on kuitenkin myös siitä, kuinka paljon oikeusvaltio sietää lainvastaisuutta.

Entä laittomiksi väitetyt lakot. Ovatko ne kansalaistottelemattomuutta? Siis vaikkapa silloin kun hyvää tulosta tekevä yritys irtisanoo työntekijöitään. Samalla kun omistajat ja johtajat laittavat yrityksen taseen ja omat tilinsä kuntoon.

Eli onko parin tunnin ulosmarssi esimerkiksi kuvaamassani tilanteessa kansalaistottelemattomuutta (laiton lakko) vai työntekijöiden oikeutettu mielenilmaisu epäoikeudenmukaiseksi koetussa tilanteessa?

Oleellista on myös laittomuudesta mahdollisesti langetettavat rangaistukset, niiden suhteellisuus tehtyyn tekoon. Kirkon diakonille kevyet moitteet ja ay-liikkeelle miljoonien eurojen korvausvaateet?

Kuten alussa sanoin, lopullista totuutta kansalaistottelemattomuuteen on vaikea antaa. Paitsi sellainen tulkinnallinen, että on kansalaistottelemattomuutta ja kansalaistottelemattomuutta.

Terve järki on hyvä pitää kompassina tässäkin asiassa, etenkin mahdollisten seuraamusten osalta.

Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.