Sisältöjohtajalta: Mitä yhteistä on älyhammasharjalla ja Paavo Väyrysellä?

Sisältöjohtajalta: Mitä yhteistä on älyhammasharjalla  ja Paavo Väyrysellä?

Sähköhammasharja piippaa. Yläleuan hampaiden ulkoreunan miniharjausaika, puoli minuuttia on täynnä. Tuon puolen minuutin ajan mietin keinoälyä ja Paavo Väyrystä. Hammasharja ja Väyrynen opastavat meitä − hammasharja vasta muutaman vuoden ajan, Väyrynen jo useiden edellisten hammasharjasukupolvien aikana ja yhä edelleen.

Pudotan harjauksen alaleuan ulkoreunaan. Samalla vaihdan jalkaa. Harjoittelen tasapainoa, ja seison yhdellä jalalla hammaspesun ajan. Tähän meitä keski-ikäisiä kannustetaan, koska meidän älymme ei riitä läheskään aina tekemään oikeita asioita ilman asiantuntijoiden opastusta.

Asiantuntijat varoittavat, että ajattelemaan oppiva keinoäly voi olla suuri riski ja syöstä maailmaa yhä pahenevaan asevarustelun kierteeseen.

Alaleuan pesun aikana ajatukset harhailevat yhä keinoälyssä. Väyrynen putosi ajatuksista. Peseekö lapseni joskus hammasharjalla, joka osaa kehottaa robottihammaslääkärin pakeille?

Kun hampaat on pesty ja molemmat jalat lattiassa, palaan Väyryseen ja keinoälyyn. Heissä taitaa sittenkin olla yhteistä.

Keinoäly on tunnustetusti ihmistä tarkempi, nopeampi ja analyyttisempi. Niin on Väyrynenkin, omasta mielestään. Väyrynen kertoi suunnittelevansa paluuta eduskuntaan, ellei tule valituksi presidentiksi. Hän antoi ymmärtää olevansa tyytymätön nykyisen presidentin aikaansaannoksiin − Mäntyniemi saisi hänestä oivallisen herran.

Väyrynen on väsymätön. Tietokone tekee nanosekunnissa hakuja. Väyrynen taas hakee vuosikymmenestä toiseen suurta unelmaansa. Tuskin kukaan muu tuohon unelmaan uskoo paitsi Väyrynen itse. Hän on uskossaan vankkumaton ja sitkeä kuin ihmistä auttava keinoälykin.

Keinoäly on sanana pelottava. Syrjäyttääkö kone ihmisen aivot? Viekö keinoäly työpaikat?

Hyviä kysymyksiä, joita ihmiskunta on esittänyt läpi historian uusien tekniikoiden äärellä. Tulevaisuudessa älytraktori muokkaa peltoja. Robotti osaa leikkaussalissa operoida tarkemmin kuin ihmiskäsi. Autoja ajavat robotit.

Keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa vieraili tietotekniikan ihmelapsi, 14-vuotias Tanmay Bakshi. Kanadalaisnuorukainen aloitti koodaamisen viisivuotiaana. Nyt koululainen työskentelee IBM:ssä. Bakshi puhui keinoälystä silmät loistaen. Hän kehittää tekniikkaa, jonka motiivina on auttaa vammautunutta tyttöä. Bakshi haluaa saada keinoälyn avulla selville, mitä puhekykynsä menettänyt ihminen haluaisi sanoa.

Vaikka keinoäly on ennen kaikkea mahdollisuus, pitää sen uhkatkin tunnustaa. Asiantuntijat varoittavat, että ajattelemaan oppiva keinoäly voi olla suuri riski ja syöstä maailmaa yhä pahenevaan asevarustelun kierteeseen.

Tähän keinoälyä ei tarvita. Sen puolen hoitavat Väyrystä huomattavasti surkeammat valtioiden päämiehet. Riskianalyysissä ihminen on edelleen maapallon suurin uhka. Robotit vasta opettelevat sitä taitoa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.