Päätoimittajalta: Sipilän kauden sote-linjaukset kolhivat Kouvolaa pahasti — Ratkaiseva isku oli terveydenhuoltolain muutos

Petri Karjalainen
Petri Karjalainen

Juha Sipilän (kesk.) hallitus kaatui viime metreillä sote- ja maakuntauudistukseen. Sipilän hallituksen työministeri Jari Lindström (sin.) arvioi tuoreeltaan, että oppositio olisi kannattanut ottaa mukaan uudistuksen valmisteluun heti alusta saakka.

Hallitus ei siis saanut sotea maaliin, mutta Kouvolan sosiaali- ja terveyspalvelut olivat rajussa myllerryksessä nelivuotiskauden aikana.

Edellisen hallituksen aikana Kouvolassa uskottiin niin sanottuun vahvan peruskunnan malliin, jossa isot kunnat vastaavat asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta — myös erikoissairaanhoidosta. Tämän idean pohjalle Kouvolassa oli suunniteltu laajaa Ratamokeskusta.

Sipilän hallitus kuitenkin otti vahva peruskunta -idean tilalle maakuntamallin. Keskusta sai himoamansa maakuntahallinnon ja kokoomus soten valinnanvapauden.

Kouvola pohti sote-palvelujen ulkoistamista

Kouvolan kannalta tämä tarkoitti ongelmia. Hallitus halusi rajoittaa sairaalainvestointeja. Kymenlaaksossa niitä oli suunnitteilla kaksi: Ratamokeskus Kouvolassa ja keskussairaalan laajennus Kotkassa. Ratamon rakentamisen aloittaminen oli lykkääntynyt paikkakiistojen ja urakoitsijan puuttumisen takia.

Hallituskauden alkupuoliskon perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ilmoitti, että maakunnan sisällä pitää päästä sopuun työnjaosta. ”Povitaskussani on kynä, joka tulee piirtämään nimen niiden hankkeiden alle, jotka menevät eteenpäin”, Rehula sanoi huhtikuussa 2016.

Kynä jäi silloin taskuun, eikä sopua Kymenlaaksossa syntynyt. Etelä-Kymenlaaksossa haluttiin keskittää leikkauksia Kymenlaakson keskussairaalaan Koksiin, Kouvolassa pidettiin Pohjois-Kymen sairaalan Poksin ja tulevan Ratamokeskuksen puolta. Poksin tilannetta heikensi rakennuksen huono kunto.

Välissä Kouvola pohti sote-palvelujen ulkoistamista. Yhteisyrityksen perustamisesta ehdittiin lähettää vuoden 2016 marraskuussa tarjouspyynnöt kolmelle yritysryhmittymälle: Mehiläiselle, Pihlajalinnalle ja Terveystalolle Attendon kanssa. Ulkoistaminen ei toteutunut, ja hallituskin halusi rajoittaa niitä koko maassa.

Vaativat leikkaukset ja erikoissairaanhoidon päivystys Kotkaan

Samaan aikaan hoitohenkilökunta tuskastui Kouvolan epäselvään tilanteeseen ja äänesti jaloillaan. Poksista lähti lukuisia erikoislääkäreitä.

Lopullisen iskun Kouvolan julkisen puolen erikoissairaanhoidolle antoivat terveydenhuoltolain muutos ja päivystysasetus. Vuoden 2016 lopulla tehty lakimuutos pakotti lopettamaan nukutusta vaativat leikkaukset Pohjois-Kymen sairaalassa. Viimeinen viilto tehtiin joulukuussa 2017.

Kouvolassa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä mukaan hallituksen ajamaan maakuntamalliin — eli Carean ja myöhemmin sen seuraajan Kymsoten kyytiin.

Vuoden 2018 alussa sairaanhoitopiiri Carea otti vastuu kouvolalaisten erikoissairaanhoidosta. Vaativat leikkaukset ja erikoissairaanhoidon päivystys siirtyivät Kotkaan. Myös Ratamo siirtyi Carean hankkeeksi. Siitä tulee huomattavasti pienempi kuin alun perin suunniteltiin.

Potilaiden kannalta uudistus lähti käyntiin onnahdellen. Kouvolalaiset potilaat kokivat, että heitä pompotellaan Poksin ja Koksin välillä. Ambulanssiralli kiihtyi, ja kumpikin sairaala ruuhkautui. Hyötyjiä olivat ainoastaan taksikuskit, joiden ajot lisääntyivät.

Kouvola on ajelehtinut tahdottomana

Kuluvan vuoden alusta aloittanut Kymsote vastaa nyt myös kouvolalaisten perusterveydenhuollosta.

Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut säästää kuluja. Tämä on näkynyt Kymsoten toiminnassa: kuluja pyritään vähentämään, mikä näkyy väkisinkin palvelujen tasossa. Tähän mennessä ainakin Kouvolassa on tuntunut siltä, että supistukset näkyvät eniten maakunnan pohjoispäässä.

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen tähänastinen summaus kouvolalaisten kannalta ei näytä hyvältä: Kouvolan sairaala supistuu lähinnä isoksi terveyskeskukseksi. Moni julkisen puolen sote-palvelu on aiempaa kauempana. Aikaa ja rahaa kuluu matkoihin — tai rahaa yksityisen puolen maksuihin.

Onneton kehitys ei ole yksin hallituksen päätösten syytä. Kouvola on viime vuodet ikään kuin ajelehtinut tahdottomana kriisistä toiseen.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien vastaava päätoimittaja.

Luetuimmat

Kommentoidut