Lukijalta: Kouvolan ahdinko ei parane lomautuksilla — On toteutettava pysyvä palvelurakenteen kokonaisuudistus

Kouvolan kaupungissa on vuosia jatkunut talouden tulopuolen ylittävä menokehys, jota on paikattu kirjanpidollisilla kikkailuilla ja velanotolla aina vuoden 2018 tilinpäätökseen asti. Tasapainoa on haettu syömällä energiajärjestelyiden myötä syntyneestä 34 miljoonan euron pääomarahastosta 20 miljoonaa euroa ja Kouvolan veden yhtiöittämisestä kirjattu 20 miljoonan euron tuloutus kaupungin kassasta. Pääomarahaston jäljelle jäänyt 10 miljoonaa euroa käytettäneen vuoden 2019 syntyvään liki 40 miljoonan euron alijäämän kattamiseen.

Vaille huomiota ei voida jättää myöskään sitä, että henkilöstömenoissa saavutettu 30 miljoonan euron säästö on syöty ja ylitetty 50 miljoonan euron ostopalveluilla. Vuodelle 2019 arvioitu alijäämä säikäytti vihdoin niin viranhaltijat kuin luottamushenkilötkin tilanteen vakavuuteen, että ollaan ajautumassa kriisikuntamenettelyyn, jos tilanteen korjaamiseen ei ryhdytä.

Päätöksenteon keskiöön on nostettava välittömästi talouden realiteetit, palvelurakenteen kriittinen tarkastelu ja uudelleen organisointi. On siirryttävä reaaliaikaan ja tunnustettava tosiasiat, etteivät näin mittavat taloudelliset ongelmat ratkea henkilöstön määräaikaisilla lomautuksilla, eikä yhtiöittämisillä ja palveluiden ulkoistamisilla, vaan se on toteutettava pysyvällä palvelurakenteen kokonaisuudistuksella.

Aloitettakoon esimerkiksi purkamalla ja suoraviivaistamalla moniportaiset hallintorakenteet, siirtymällä nimike- ja asemaperusteisesta palkkausjärjestelmästä henkilökohtaista osaamista arvostavaan ja kannustavaan järjestelmään. Puolen prosenttiyksikön veronkorotus tässä tilanteessa on pelkää laastaria siirtäen näin ongelmat vain tuleville tilikausille.

Tämä holtittoman taloudenpidon tuloksena syntynyt tilanne tarkoittaa henkilöstölle, jota juhlapuheissa korostetaan työyhteisön tärkeimmäksi voimavaraksi, rajuja toimenpiteitä ja YT-neuvotteluita, joissa julkisuuteen on esitetty koko henkilöstön lomauttamista kolmen viikon ajaksi, arvioitu säästö 5,3 miljoonaa euroa sekä lisäksi pysyväksi säästötavoitteeksi henkilöstömenoihin 20 henkilötyövuotta, arvioidun säästön ollessa noin 800 000 euroa. Näin osaamattomuuden ja välipitämättömyyden aiheuttajat siirtävät tekemänsä vahingot työntekijöiden ja veronmaksajien maksettaviksi tuntematta itse minkäänlaista vastuuta.

Mauri Harjula, JHL 364:n puheenjohtaja, Kouvola

Uusimmat uutiset