Lukijalta: Luovuus synnyttää työtä ja hyvinvointia

Työn digitalisoituessa yhä useampi työpaikka syntyy luovalle alalle. Luovuutta eivät koneet voi korvata. Taide, elämykset, aistit ja tunteet ovat alueita, joilta yhä useammat ihmiset etsivät merkityksellisyyttä.

Maslowin tarvehierarkian mukaan perustarpeiden eli ruoan, levon, puhtauden ja turvallisuuden ollessa kunnossa, tulevat portaat, joihin taiteella, kulttuurilla, liikunnalla ja ympäristöllä voidaan vaikuttaa. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – ystävyys, ryhmään kuuluminen sekä merkityksellisyyden kokemus, itsearvostus ja kunnioituksen saaminen muilta. Iso merkitys on myös sillä, että omat kyvyt saa täyteen käyttöön esimerkiksi työssä.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuonna tähän asti laajimman katsauksen taiteen ja kulttuurin vaikutuksista. Viesti on selvä: on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia. Se voi jopa ehkäistä ja hoitaa psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

Tutkimuksista huolimatta luovuuden mahdollisuuksia käytetään vähemmän kuin olisi mahdollista. Eri kenttien toimijoilta löytyy toiminnan laajentamiseen tahtotilaa, mutta usein käytännön toteutuksen esteenä ovat puuttuva raha ja rakenteet, jotka eivät vielä nykyisellään sisällä kulttuurihyvinvointia.

Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja nimenomaan luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.

Tulevaisuuden työelämän tulee kulkea kohti monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kun rahaa on vähän, tarvitaan puuttuvien eurojen tilalle empaattinen kysymys: Miten voimme olla toistemme avuksi?

Luovan alan sekä taide- ja kulttuurikentän toimijat ovat vahva lisä usealle eri kentälle. Kasvatukseen, koulutukseen, terveys-, hyvinvointi- ja sosiaalialalle. Samoin bisnekseen, esimerkiksi osaksi yritysten strategista työtä. Kuntien ja kaupunkien brändäykseen, massasta erottumiseen. Perinteiset teollisuusmaakunnat tarvitsevat uutta toivoa, tulevaisuususkoa ja nimenomaan luovuutta – uudenlaista tapaa ajatella ja toimia.

Moni luovan alan toimija on jo valmiiksi hybridi, kahden tai jopa useammankin eri kentän osaaja. Moniosaajien lisäksi eri toimialueiden työparitoiminnan soisi laajentuvan. Samoin taidetoimijoiden ja erilaisten järjestöjen laajempi kohtaaminen lisäisi uudenlaisten hankkeiden ja projektien syntymistä. Yritykset ja laitokset saisivat uutta eloa ja näkökulmaa taiteilijaresidenssitoiminnasta. Ylipäätään itselle uuden toimintakentän kohtaaminen tuo tullessaan rohkeampaa vuorovaikutusta, aktivoi paikkakuntaa ja lisää sekä luovuutta että hyvinvointia.

Näitä näkökulmia kohti suuntaa myös Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen -kehittämistehtävä. Päätavoite on kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja, jotta kuntalaisille tuotettavat kulttuuripalvelut ja muu toiminta vahvistavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta.

Piia Kleimola, projektipäällikkö, Xamk