Lukijalta: Kulttuurin kuritus jatkuu Kouvolassa

Tyhjänä seisova tila, josta sittemmin muodostui kulttuuritallit, saatiin käyttöön toimijoiden omalla aktiivisuudella ja ”nollabudjetilla” vuonna 2007 marssimalla kaupungintalolle ja avaamalla keskustelu päättäjien kanssa. Yhteinen sävel kaupungin kanssa löytyi ja vaikeuksien kautta tilasta tuli paikka, jossa järjestettiin tapahtumia, tuntemattomat muusikot pääsivät ensi kertaa lavalle ja historian havinaa täynnä oleva vanha rakennus heräsi todellakin eloon! Yhteistyöllä ja halulla rakentaa jotain suurta, syntyi Kulttuuritallit jotka ovat vuosien varrella vakiinnuttaneet paikkansa Kouvolassa, Suomessa ja maailmalla.

Osana Kouvolan vanhojen kiinteistöjen myyntiä, Prikaatintie 5 eli Kulttuuritallit, on yksi myyntilistan kohteista. Mitä tämä tarkoittaa Kulttuuritalleille? Kiinteistön myyntihinta liikkunee summissa, joihin voittoa tavoittelemattomalla yhdistyksellä ei ole varaa.

Toimintaa pyörittäneet aktiivit, paikalle sattuneet, ammattilaiset ja maallikot, eivät ole koskaan nostaneet työpanoksesta palkkaa vaan kaikki on tehty vapaaehtoistyönä. 13-vuotinen taival loppuu nyt ainakin tässä osoitteessa. Tietoa uusista tiloista ei ole, eikä kaupungin puolelta mitään vaihtoehtoista tilaa yhdistykselle ei myöskään tarjottu. Kulttuuritallien kuolinisku on jälleen yksi kaupungin tekemä päätös kulttuuritoiminnan kuristamisesta Kouvolassa.

Kulttuuritallit ry on kuluneesta ajasta ja kaupungin tuesta todella kiitollisia, sillä 13 vuotta musiikin ja kulttuurin riemua on enemmän kuin mitä moni saa. Talleilla on soittanut satoja bändejä, yhdistys on tehnyt yhteistyötä mm. Jättömaan, Animalian ja Kouvola Priden kanssa. On järjestetty työpajoja, syntymäpäiviä, hautajaisia, kauden aloittajaisia ja päättäjäisiä.

Kulttuuritallit ovat olleet kaikkien tila, jossa ketään ei syrjitä ja jossa rasismilla ei ole ollut koskaan sijaa. Toiminnan ainutlaatuisuus on jotain, mikä on ilmeisesti ja varsin valitettavasti jäänyt huomaamatta Kouvolan kaupungilta jo vuosia ja tulos siitä näkyy nyt.

Yhdistys jää eloon, vaikka rakennus meiltä viedäänkin. Yhdistys, musiikki, muusikot ja aate olivat se sydän, mikä teki Kasarminmäen tallista Kulttuuritallit.

Ymmärrämme kaupungin talouskurimuksen tilanteen täysin. On kuitenkin ikäväksemme todettava, että valtuuston kokouksia seuratessa pelottavan usein valtuutettujen suusta tulee kulttuuritoimintaa vähätteleviä kommentteja. Usein perusteluna, joskin täysin käsittämättömänä, on kulttuurin elitistinen leima tai se, että kulttuuritoiminta ei ole kunnan lakisääteistä toimintaa ja siitä voidaan tämän takia loputtomasti säästää.

Kulttuuritallien toimintamalli on mielestämme loistava esimerkki siitä, että luovuus, itsensä toteuttaminen ja niistä saatu merkityksellisyyden kokemus ovat nuorisotyössä mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa ja puhdasta säästöä!

Uskomme, että ottamalla järjestöt ja yhdistykset mukaan on syrjäytymisen ehkäisyssä saavutettavissa enemmän ja vähemmällä rahalla. On selvää, että tässä voimakkaasti urheilukaupungiksi itsensä profiloivassa kaupungissa elää toistaiseksi paljon myös muista asioista kiinnostuneita nuoria.

Kulttuuritallit ovat vuosia toimineet rohkealla ja esimerkillisellä tavalla turvallisena tilana, jossa musiikin ja yhdessäolon kokemus ovat osaltaan mahdollistaneet tämän luovuuden ja itsensä toteuttamisen kokemuksen.

Lopuksi muistutus Kouvolan valtuutetuille koomikko Iikka Kiven sanoin: ”Jos luovuus kuitenkin edelleen tuntuu jotenkin hankalalta käsitteeltä ja tuo mieleen tonkkaviiniltä haisevan apurahaimurin, ehkä sanan vaihtaminen auttaa: kyse on itsensä toteuttamisesta. Ihminen joka ei pääse toteuttamaan itseään, jättämään puumerkkiään maapalloksi kutsutun vessanpöntön pieleen, jää väistämättä paitsi keskeisestä ihmisyyden kokemuksesta. Ja sellaisesta tulee kurja ja ulkopuolinen olo.”

Lotta Pulakka

Kulttuuritallit ry:n puheenjohtaja.

Jussi Jokivaara (vihr.)