Lukijalta: Kimolan kanavaan uppoavat rahat palautuvat verotuloina suomalaisille

Jokaisen meikäläisen pitäisi harrastaa kansantaloutta. Niinpä otin näpsäkän pienlaskimeni ja Kouvolan Sanomat toukokuun 13. päivältä työpöydälleni. Halusin tietää, mistä tulevat ja mihin menevät Kimolan kanavan rakennusrahat vai uppoavatko ne Kimolan kanavan pohjamutaan.

Kanavahan maksaa 20,8 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on kaksi kolmasosaa tästä hinnasta, siis 13,9 miljoonaa. Sen me 5,5 miljoonaa suomalaista maksamme yhdessä, joten jokainen maksaa noin 2,5 euroa.

Lopun rahoituksesta maksavat kolme kuntaa: Kouvola, Heinola ja Iitti. Tämä kuntarahoitus on yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Wikipediasta sai kuntien yhteiseksi asukasluvuksi 109 000, joten me pohjoiskymenlaaksolaiset maksamme jokainen kanavasta 63 euroa ja lisäksi valtion osuutta 2,5 euroa. Näen monen rypistävän otsaansa, että aika kallista!

Kimolan kanava valmistuu pian. Se muuttaa Kymijoen vesistön luonnetta kertaheitolla. Suomi on saanut silloin vesistään lisäarvoa. Mielessäni on matkailun lisäksi monta muutakin hyötyjää. Logistiikan jääräpäät vannovat kumipyörän nimiin, mutta hiilidioksidiongelma saattaa muuttaa tilanteen.

Minne ne kanavarahat menevät? Kanavaa tekee suuri joukko yrityksiä, jotka saavat urakoistansa korvauksen, millä ne maksavat työntekijöiden palkat ja johtajien optiot. Lisäksi valtio kerää verottajana komean potin. Kaikki kanavan rakennustyössä pyörinyt raha palaa takaisin yhteiskuntamme rattaisiin ja vieläpä moneen kertaan. Ei pidä unohtaa vaikeasti laskettavaa kerrannaisvaikutusta.

Tässä on vasta alkua kansamme talouden ymmärtämiselle. Mielestäni kaikki talous elää hyvistä ideoista. Niitä ideoita tarvitaan jokaisen omassa kotitaloudessa, kunnan taloudessa, kansantaloudessa ja yhä tärkeämmäksi muodostuvassa maailmantaloudessa.

Kari Tuomi, Jaala