Lukijalta: Kouvolan pakolaispäätös nojaa virheellisiin tietoihin

Kouvolan vihreiden edustajat Kaisa Spies ja Juha Huhtala hehkuttavat (KS 3.5.) Kouvolan tekemää pakolaissopimusta. Heidän mielestään sopimus oli taloudellisesti kannattava. Käsitys ei pidä paikkaansa eikä nojaa mihinkään tutkittuun tietoon.

Valtiovarainministeriön julkaisun 14/2017 Turvapaikanhakijat, Mitä tiedämme kustannuksista? mukaan kunnille aiheutuu pakolaisista ylimääräisiä kustannuksia vielä vuosia senkin jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista vain 20 prosenttia oli töissä kahdeksan vuoden kuluttua. Pakolaistaustaisten 20–64-vuotiaiden työttömyysaste oli 35 prosenttia vuonna 2014, kun se koko Suomessa oli 8,7 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010 on tutkittua tietoa pakolaisista aiheutuneista kustannuksista kunnille. Aineistona olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vuoden 2010 toimeentulotukitiedot yhdistettynä väestörekisteritietoihin ja Kelan vakuuttamistietoihin.

Helsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin yli kolme kertaa kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita. Helsingissä 27 prosenttia toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp) vahvistaa myös, että pakolaisten ottamisesta aiheutuu kuluja kunnille: ”Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.”

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sairastavuudesta, työttömyydestä ja koulutustaustasta ei ole tarkkaa kustannustietoa edes valtiolla. Siksi pakolaisten kustannuksia arvioidaan koko maan keskiarvojen kautta eikä kustannuksissa siten huomioida työttömyyttä eikä koulutustarvetta.

Kouvolan kuntavelasta on syntynyt 40 prosenttia nykyisen kaupunginhallituksen aikana vajaassa kolmessa vuodessa, aikana jolloin valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet. Taloutemme heikko tila johtuu kaupunginhallituksen huonoista päätöksistä, joista pakolaissopimus ja sen käsittely on hyvä esimerkki.

Pekka Korpivaara, kaupunginvaltuutettu (kok.), Kouvola