Lukijalta: Maaseutu tukee kaupunkien hyvinvointia

Kehä kolmosen sisäpuolella nousi melkoinen älämölöö, kun mielipidekysely osoitti suomalaisten vahvan halun pitää koko maa asuttuna. Peräti 80 prosenttia oli sitä mieltä. Siis ne tavalliset, tervejärkiset suomalaiset, jotka tuntevat arjen todellisuuden.

Kehä kolmosen sisäpuolella asuntovelkojaan maksava parempiosainen eliitti älähti ja oli sitä mieltä, että oli väärin kysytty ja vastattu. ”Me tiedämme asiat paremmin kuin tyhmä kansa”, oli heidän järjenjuoksunsa pääpiirteissään.

On totta, että maaseudun väestörakenne on vanhusvoittoinen.

On totta sekin, että maaseutukunnat saavat valtiolta tukea. Maaseutukunnilla on kuitenkin tukeen hyvät perusteet, mutta niistä kaupunkieliitti vaikenee.
Ehkä tärkein asia on koulutus. Maaseutukunnissa kasvatetut ja koulutetut lapset ovat aikuisina muuttaneet kaupunkeihin veroja maksamaan. Koulutus on maksanut kymmeniä tuhansia euroja per lapsi. Tuon kaiken kaupungit ovat säästäneet.

Kaupungeissa ovat kaupan ja muiden palvelualojen sekä valtion hallinnon työpaikat. Nuo työpaikat ovat olemassa pitkälti siksi, että ympäröivän maaseudun asukkaat käyttävät niitä. Ja näiden työpaikkojen työntekijät asuvat ja maksavat veronsa useimmiten kaupunkeihin.

Voidaan myös kysyä, että onko mitään järkeä rakentaa tämä maa kahteen kertaan. Toisin sanoen jättää esimerkiksi asuntoja kylmilleen ja rakentaa niitä kalliisti Kehä kolmosen sisäpuolelle ja muualle suuriin keskuksiin. On kysymys valtavan suurista rahamääristä.

Päinvastoin kuin annetaan ymmärtää, maaseudulla ja maakunnilla menee yllättävän hyvin. Äskettäin jopa Helsingin Sanomat kertoi laajassa jutussaan ”Ylä-Savon ihmeestä”. Tilastojen mukaan talouskasvu on nyt voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Varsinais-Suomessa.

Muuta maalle! Täällä on elintasoa ja elämisen tasoa.

Reijo Tossavainen, Savitaipale, eläkeläinen, ent. kansanedustaja (ps.)

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut