Lukijalta: Vastakkainasettelu ei auta matkailualaa koronakriisin yli – Valtion mahdollistettava avoin ja vapaa kilpailu

Suomalaisia patistetaan nyt monelta taholta viettämään kesälomansa kotimaassa. Mökkivälittäjät ja erilaiset tutkimukset ennakoivat valtaosan suomalaisten loma- ja työviikoista kuluvan kesämökeillä eri puolilla kaunista maatamme. Paikallisille ruokakaupoille mökkiläiset tuovat varmasti merkittäviä lisätuloja, mutta suomalaisen matkailuelinkeinon toipumista koronapandemian aiheuttamasta kriisistä ei tämäntyyppinen lomanvietto kuitenkaan edistä.

Kun Suomen suvea normaalisti rikastuttavat tapahtumat on monilta osin peruttu tai niiden osallistujamääriä rajattu, on esimerkiksi bussimatkoja järjestävien matkatoimistojen ryhmämatkoilta pohja pois.

Koulujen keväisten luokkaretkien poisjäänti on koetellut monen matkailuyrityksen taloutta jo ennestään haastavan kevättalven päätteeksi. Nyt vielä kun tärkeä matkailijaryhmä, aktiivinen senioriväkemme, odottaa maamme hallitukselta vihreää valoa kodista poistumiseen, käy ammattimaisen matkailubisneksen pyörittäminen entistä hankalammaksi.

Matkailu ei ole mitään nappikauppaa, sillä sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2018 oli 2,7 prosenttia. Muihin teollisuudenaloihin verrattuna matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.

Matkailu on myös osa vientiteollisuutta silloin, kun puhutaan Suomeen suuntautuvasta matkailusta. Kansainvälisen matkailun avaaminen onkin elinehto suomalaisen matkailuelinkeinon selviytymiselle tämän kriisin yli.

Sitä tarvitsevat ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille matkoja järjestävät ja välittävät matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, samoin kuin autonvuokraus-, bussi-, laiva-, lento- ja muita kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset, kylpylät, hotellit ja muut majoitusliikkeet, erilaiset ohjelmapalvelujen tarjoajat sekä valuutanvaihtoyritykset, kotimaassa ja ulkomailla toimivia matkailuoppaita unohtamatta.

Vaikka suomalaiset saataisiin nyt innostumaan isosti näiden palvelujen käytöstä perinteisen mökkilomailun rinnalle, ilman kansainvälisiä matkailijoita kysyntää ei ole alan toimijoiden palveluille riittävästi.

Kansainvälisen matkailun avaaminen on elinehto suomalaisen matkailuelinkeinon selviytymiselle tämän kriisin yli.

Kansainvälisen matkustuksen kolikon toinen puoli on suomalaisten loma- ja/tai työmatkustus ulkomaankohteisiin. Viime viikkojen aikana on kuulunut jopa syyllistäviä äänensävyjä suomalaisten haaveille viettää osa kesälomasta kotimaan rajojen ulkopuolella.

Naapurimaihimme suuntautuvaa matkustusta vähätellään nuuskan- tai viinanhakureissuiksi, ja toive kaupunki- tai rantalomasta toisessa Euroopan maassa tuomitaan jopa epäisänmaalliseksi teoksi. Outo ajatus, kun miettii, kuinka myönteisesti itse vastaavasti suhtaudumme kansainvälisten vieraidemme kiinnostukseen Suomea kohtaan.

Kansainvälisen matkustuksen parissa toimii satoja suomalaisia yrityksiä, joiden kriisistä selviytyminen on kiinni maamme rajojen avautumisesta. Matkailutoimijoiden taholta tulevalle nokittelulle ei ole siis sijaa, kun kaikki tarpovat samanlaisessa suossa.

Kaikilla matkailualan yrityksillä on yhteinen tarve saada kansainvälinen matkustus käyntiin mahdollisimman pian. Tähän tarvitaan Suomen hallitukselta aktiivinen ote neuvotteluissa muiden EU- ja Schengen-maiden kanssa rajojen avaamisesta. Suomalaisilla matkailuyrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa valtion suunnalta tulevaan vapaan kilpailun ohjaamiseen ja rajoittamiseen.

Matkailun keskeisiä tavoitteita ovat kansainvälisen kaupan mahdollistamisen ohella ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen kansojen kesken. Kutsutaanhan sitä myös maailman suurimmaksi rauhanliikkeeksi. Ei siis rakenneta sotaa Suomen rajojen sisällä koti- ja ulkomaanmatkustuksen välille.

Anne-Marjut Väänänen, puheenjohtaja

Heli Mäki-Fränti, toimitusjohtaja

Suomen matkailualan liitto SMAL

Luetuimmat

Uusimmat uutiset