Lukijalta: Kymsotesta tuli käenpoika, jota Kouvola syöttää

Kouvola painiskelee jatkuvien säätöpaineiden alalla. Talouden ratkaisuksi on tarjolla joka päivä uusia säästökohteita: pyykkilaiturit, yksityistieavustukset, urheiluseurat, lasten koulunkäynti ja niin edelleen. Koska uskalletaan puuttua suurimpaan talouden ongelmaan, Kymsoteen?

Kymsote ylittää joka vuosi itse tekemänsä budjetin useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Kouvolan osuus tästä on 20–30 miljoonaa vuodessa. Ja yleensä vieläpä aivan yllättäen! Tälle vuodelle tulevaa ylitystä eräs Kymsoten hallituksen jäsen yritti perustella korona-pandemialla. Epidemia vaikuttaa ilman muuta Kymsoten talouteen, mutta suurin syy toistuviin ylityksiin on Kymsoten hallituksen ja operatiivisen johdon huono sitoutuminen annettuihin tehtäviin ja resursseihin. Lyhyesti sanottuna ongelmana on Kymsoten osaamaton taloudenpito ja puuttuva budjettikuri, ei korona.

Kymsote käynnistettiin vuoden 2019 alusta ikään kuin pilottikokeiluna ennen valtakunnallista sote- ja maakuntaratkaisua. Toimintaa valmisteltiin useana vuosina etukäteen, budjetit mukaan lukien. Tavoitteena oli pilotoida ja harjoitella Kymenlaaksossa sote- ja maakuntamallin toimintaa muita sote-alueita ennen. Tavoitteena oli tehostaa terveydenhuoltoa ja parantaa kustannustehokkuutta. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen piti olla aiempaa paremmin ja tasapuolisesti saatavissa. Säästöä piti tulla 3 miljardia valtakunnallisella tasolla, mikä on lähes 550 euroa per jokainen suomalainen!

Mitä Kymsote-pilotoinnista on saatu tuloksina? 1) Kymsote on ylittänyt toistuvasti sille omistajien myöntämät määrärahat. Kouvolan osalta ylitys on ollut 20–30 miljoonaa vuodessa. Tiedossa on taas 15 miljoonan ylitys itse tehtyyn budjettiin. Loppuvuonna ylitys tullee kuitenkin olemaan jo yli 30 miljoona. Muutosta ei ole nähtävissä. 2) Palveluja on koko ajan lopetettu ja keskitetty, minkä seurauksena Kotkaan on jatkuvat auto- ja potilasjonot. Palvelut ovat entistä vaikeammin saatavissa ja pidemmän matkan takana. 3) Sosiaali- ja terveydenalan työpaikkoja on siirtynyt kiihtyvällä nopeudella pois Kouvolasta. Tämä taas on vähentänyt merkittävästi Kouvolan asukaslukua ja verotuloja. Kotkaan keskittämisen seurauksena Kymsotella on jatkuvasti vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä ja hoitaja. 4) Kouvolan aluesairaala on muutettu terveyskeskustasoiseksi -palvelupisteeksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kymsoten toteutus ja sen vastuullinen johto ovat epäonnistuneet.

Paras keino Kouvolan talouden tasapainottamiseen olisi vaihtaa sekä Kymsoten hallitus että sen operatiivinen johto kyvykkäämpään! Pelkillä pikku leikkauksilla omaan palveluverkkoon ja henkilöstön lomautuksilla Kouvolan taloutta ei käännetä tasapainoon, jos talouden perälauta vuotaa ennakoimattomasti kymmeniä miljoonia joka vuosi. Kymsotea ei varmaankaan saada enää peruttua, mutta sen vastuullinen johto on kyllä vaihdettavissa kyvykkäämpään ja laskutaitoisempaan.

Kymsotea ei pidä hyväksyä käenpoikana, jota voidaan syöttää muilta toimialoilta haettavilla säästöillä!

Risto Kosonen, Valkeala