Näkökulma: Maakunnan ja sen työnantajien maineenhallinta on keskeistä, jotta osaajia saadaan houkuteltua Kymenlaaksoon

Projektipäällikkö Yrjö Myllylä Xamkista kirjoittaa hankkeesta, jossa selvitettiin miten Kymenlaaksossa tulisi ennakoida koulutustarpeita.

Osaajia työelämän tarpeisiin koulutettaessa tärkeintä on kehittää työyhteisöosaamista, toiseksi henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asennetta. Koulutusta on lisättävä eniten ICT-alan tarpeisiin, etenkin korkeakouluissa. Toiseksi eniten koulutusta on lisättävä ympäristö- ja energiaklusterissa.

Myös muissa tarkastelun kohteena olleissa 15 toimialaryppäässä eli klusterissa on pääsääntöisesti koulutuksen lisäystarvetta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Nämä tulokset käyvät ilmi Kymenlaaksossa toteutetussa koulutustarpeiden ennakointiprojektissa.

Päähuomio on kiinnitettävä niin sanottuun millenniaalisukupolveen, joka muodostaa lähivuosina jo puolet työvoimasta.

Kymenlaakson ja sen työnantajien maineenhallinta on keskeinen jatkotoimi osaajien houkuttelemiseksi Kymenlaaksoon opiskelemaan tai työelämään. Päähuomio on kiinnitettävä niin sanottuun millenniaalisukupolveen, joka muodostaa lähivuosina jo puolet työvoimasta.

Alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden on nähtävä työnhakija tai opiskelija tai potentiaalinen työnhakija tai opiskelija asiakkaana, jolle on luotava arvoa. Tämä vaatii nykyistä syvällisempää ymmärrystä kohdejoukosta ja heidän arvoista. Huomion herättämisen jälkeen viestinnässä on pyrittävä vastaamaan heidän lähtökohdistaan luomalla heille arvoa.

Vuosituhannen alussa nuoruusikään tulleet millenniaalit hakevat merkitystä elämälleen ja työlleen. Pelkkä työ tai opiskelupaikan markkinointi ei siten riitä, vaan on huomioitava millenniaalin elämän kokonaisuus. Toisella tärkeintä on ura ja etenemismahdollisuudet, toiselle perhe-elämän mahdollisuudet ja joillekin harrastukset.

Kymenlaakson kehittämisen kannalta tärkeän taloudellisen ylijäämän uskotaan tulevan tulevaisuudesta etenkin sellu-, paperi-, metalli- sekä kartonki- ja pakkausteollisuudesta. Nämä ovat suuren taloudellisen volyymin ja työllisyysvaikutusten klustereita, joiden työvoimatarpeista, muun muassa eläköityvien poistuma huomioiden, on oppilaitoksissakin huolehdittava.

Voimakkaasti vuonna 2030 kasvavia ja suhteellisen laajoja työllistäjiä eli tähtiklustereita ovat muun muassa ICT (informaatio- ja viestintäteknologia, ohjelmistotuotanto), ympäristö ja energia, matkailu- ja kulttuuri sekä kuljetus- ja logistiikka.

Osittain nämä alat nähdään myös auringonnousun aloina, nykykielessä start up -aloina. Auringonnousun alaksi nähdään myös liike-elämän palvelut ja asiantuntijatyö. Näiden alojen kasvusta on huolehdittava ja huomioitava alojen tarvitsemat tuotekehitys- ja rahoitustarpeet työvoimatarpeiden lisäksi.

Koulutuksen kehittämisessä klustereiden tarpeisiin Kymenlaaksossa taustalla vaikuttavat seuraavat vahvat ennakoivat trendit vuoteen 2030: Ilmastonmuutoksen torjuminen, automatisaation ja robotisaation eteneminen, suurten investointien tulo Kymenlaaksoon, ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin arvostuksen kasvu, kansainvälisen järjestelmän murros sekä Kymenlaakson väestön väheneminen ja keskittyminen kaupunkeihin.

Myös uusiin ilmiöihin ja heikkoihin signaaleihin, kuten logistiikan kehitykseen, ICT-osaajien puutteeseen tai yllättäviin villeihin kortteihin, kuten uusiin ammatteihin tai suuriin investointeihin alueelle, tulee varautua suunnitelmin.

Paneelin vastaajat uskovat, että väestön nykyinen nopea väheneminen hidastuu alueen investointien, yliopisto- ja muun koulutuksen kehittämisen ja muun houkuttelevuuden kasvattamisen sekä maahanmuuton lisääntymisen ansiosta.

Tulokset perustuvat Osaava Kymenlaakso 2030 Delfoi -paneelin haastatteluihin ja Tulevaisuusverstaan tuotoksiin sekä Kati Viljakaisen hankkeelle tekemään opinnäytetyöhön. Hankkeessa pyritään luomaan malli, jolla autetaan oppilaitoksia reagoimaan riittävän nopealla syklillä yrityskentän osaajatarpeisiin myös lyhyellä aikavälillä. Ennakointimallia kehittävät Etiäinen-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO, Etelä-Kymen-laakson ammattiopisto Ekami ja Aikuiskoulutus Taitajat.

Yrjö Myllylä, projektipäällikkö, Etiäinen — Koulutustarpeiden ennakointi -hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Uusimmat uutiset