Lukijalta: Kouvolan kouluverkkoa valmisteleva työryhmä ei ole käynyt tutustumassa kouluihin

Perusopetuksen kehittämistä valmistellut viranhaltijatyöryhmä ilmoittaa koulujen keskittämisellä pyrittävän muun muassa kulujen karsimiseen. Samalla pyritään vastaamaan oppilasmäärien vähenemiseen. Uusrakentamisella halutaan ratkaista koulujen sisäilmaongelmia ja saamaan pedagogisesti myönteisiä vaikutuksia.

Allekirjoittaneet tekivät koulukierroksen lakkautusuhan alaisiin kouluihin. Keskusteluissa paljastui, että valmisteleva työryhmä ei ollut käynyt kouluissa. Ehkä tästä johtuen oli työryhmä paikoin arvioinut väärin muun muassa koulujen nykyisiä oppilasmääriä.

Keskusteluissa paljastui, että valmisteleva työryhmä ei ollut käynyt kouluissa.

Väitteisiin keskittämisen tuomista 1,8 miljoonan euron vuotuisista henkilöstösäästöistä koulujen henkilökunta suhtautuu epäillen. Henkilöstömenot ovat ennen kaikkea palkkamenoja. Ne eivät vähene uusia kouluja rakentamalla. Säästöä saisi vain opettajien määrää vähentämällä. Se onnistuisi nykyisessäkin kouluverkossa. Mutta kuka sitten opettaa?

Kiinteistömenoissa väitetty säästö on 1,6 miljoonaa euroa. Sekään summa ei ole uskottava. Tietty oppilasmäärä vaatii tietyn määrän neliöitä. Huonetilan vähentäminen johtaa ahtauteen ja ylisuuriin oppilasryhmiin. NHG-konsulttiselvitys totesi aikoinaan terveydenhuoltouudistukseen liittyen, ettei keskittäminen tuo merkittävää säästöä kiinteistömenoihin. Kun uusrakentamisen kustannukset ja vanhan ylläpito tai hävittäminen huomioidaan, säästö muuttuu lisääntyneiksi kuluiksi. Mikä estää hyödyntämästä nykyisiä kouluja osin muuhun käyttöön (päiväkoti, eskari) jos tyhjää tilaa on?

Keskittämisen tuomiin pedagogisiin hyötyihin opettajat suhtautuvat hieman hymähdellen. Kantana tuntuu olevan se, että ratkaisevassa asemassa on opettajien ammattitaito eikä uudet seinät. Todella huonokuntoisten koulujen henkilöstö ymmärrettävästi toivoo uusia tiloja, vaikka sitten keskittämällä.

Kuljetukset tuovat lisänsä toimintamenoihin, eikä niitä ole otettu huomioon. Työryhmä sivuuttaa myös immateriaaliset haitat, jotka lapsille ja lapsiperheille syntyvät hankalista koulumatkoista ja ylisuurista kouluista.

Johtopäätökseksi tulee, että on suunniteltava uuteen kouluverkkoon siirtyminen maltilla ja nykyistä kiinteistöpääomaa hyödyntäen. Koulurakennuksiin sitoutunut pääoma on järkevintä hyödyntää niin kauan kun rakennukset ovat käyttökelpoisia. Ei kannata sitoa uutta pääomaa, jos se edellyttää hyödynnettävissä olevan kiinteistöpääoman hävittämistä.

Kouluverkkotyöryhmä esittelee lukuja ja suunnitelmia. Ryhmällä ei kuitenkaan ole kannattavuuslaskelmaa, joka todistaisi että 18 koulun verkolla saadaan 3,4 miljoonan euron vuotuinen säästö. Kuten aikoinaan Ratamokeskuksessa, myös kouluverkkoprojektissa on ajauduttu mielikuvamarkkinointiin.

Jouni Suninen ja Jani Juntikka, Suur-Kouvolan sitoutumattomat

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet