Lukijalta: Valjastetaan Kymijoki pyöräilymatkailulle

Saksan joet ovat pyöräilijöiden suosikkireittejä. Heitä on satojatuhansia. Pyöräilijät on otettu huomioon kuljetusvälineissä, koska aina ei jaksa polkea.

Tauon aikana nautittu muutama lasillinen voi viedä ajokunnon. Tähän on varauduttu liittämällä linja-autoihin pyörien kuljetusvaunuja. Ollaan liikunnallisella lomalla, jossa nautitaan palveluista sekä nähtävyyksistä.

Sähköavusteiden polkupyörien lisääntymisen myötä pyöräily on merkittävästi kasvava liikuntamuoto. Ilmastomuutos edellyttää muutoksia matkustustavoissa.

Pyöräily yhdistettynä joukkoliikenteeseen on ratkaisu viettää vähäpäästöistä lomaa. Tullaan laivalla Saksasta, Baltiasta ja Pohjoismaista, edelleen junalla tai bussilla Kymijoelle. Miellyttävästi voi pyöräillä maaliskuusta lokakuuhun, kausi on pitkä verrattuna perinteisiin kesäaktiviteetteihin. Merkittävin markkina-alue kotimaan lisäksi ovat Itämereen rajautuvat maat. Pyöräilyä harrastavia ihmisiä näissä maissa on kymmeniä miljoonia.

Kymijoki on ainoa Suomen suurista joista, joka kulkee kulttuurimaisemassa. Joelle ovat hyvät liikenneyhteydet monesta suunnasta. Teollistumisen historia tarjoavat Nurmaan automuseo, Voikosken museo, Verla, Kuusankoski, Inkeroinen.

Sotahistoriaa löytyy: Jaalan reduutti, Utin vallit, Kouvolan kasarmit, Kymijoki rajajokena.

Majoitusta löytyy Vuolenkoskelta, Kirjokivestä, Kuusankoskelta, Kouvolasta, Myllykoskelta, Inkeroisista, useilta camping-alueilta ja maatilamatkailusta. Muita hyviä kohteita ovat Tykkimäen huvipuisto, kalastusta, vene- ja kanoottiretket, koskenlasku, uinti, frisbeegolf, golf. Kimolan kanavaa pitkin veneellä pyöräkyydissä olisi mieleenpainuva kokemus.

Reittien varrelle voi syntyä maatilatuotteita tarjoavia myyntipisteitä, maatilamajoituksia, kuljetuspalveluita ja ruoka- ja ravintolapalveluita. Kausityöpaikkoja voi syntyä satoja ja pysyviä kymmeniä. Alueen imagolle merkitys olisi suuri ja positiivinen. Kaudessa voisivat palveluita käyttää kymmenettuhannet pyöräilijät, kymmeniä miljoonia euroja jäisi alueelle. Jos markkinointi onnistuu hyvin ja saadaan syntymään ilmiö, voi rahallinen tulos olla moninkertainen muutaman vuoden päästä.

Brändin rakentamiseen pitää panostaa. Siksi meillä on Kinno. Nettiin pitää luoda sivustot, joista voi ostaa helposti pakettimatkan tai sen osia. Reittivaihtoehdoista on tehtävä hyvät kartat ja siihen pitää merkitä kaikki saatavat palvelut reittien varrelta useilla kielillä. Reitistöä ja palveluita pitää edelleen vahvasti kehittää ja rakentaa.

Kaikkeen tähän tarvitaan rahoitusta. EU-rahoitusta pitää aktiivisesti lähteä hakemaan ja on todennäköistä, että sitä myös saadaan. Omarahoitukseen pitää saada mukaan myös joen varren muita kaupunkeja.

Katse eteenpäin!

Raimo Hovi

Valkeala