Lukijalta: Kasvun jatkuminen vaatii toimivia ennakointimalleja

Metsäteollisuus on Kymenlaakson vahvuus. Kymenlaakso on ollut tavaraviennissä viime vuosina mitalisijoilla. Vuonna 2017 vienti oli yli neljä miljardia euroa. Viennin merkitys on suuri Suomen kansantaloudelle. Tämä tulisi huomioida myös koulutuspanostuksissa ja alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä niin, että vientiteollisuus saisi tarvitsemansa korkeakoulutetut sekä muut osaajat. Korkeakoulutettujen saaminen on yleensä haaste, jos alueella ei ole itsellään yliopistoa. Ammattikorkeakoulu on alueella tärkeässä roolissa. Muuntokoulutuksen strategista kärkeä olisi hyvä suunnata vientiteollisuuden tarpeisiin.

Suurimpana haasteena on alueen vähenevä väestönkehitys. Talouskasvun edellytyksenä on työvoiman määrän ja tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvulla on vaikea pelkästään taata talouskasvu. Nopein ratkaisu on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Tällöin olisi mahdollista saada käännettyä maakunnan vähenevä väestönkehitys.

Suuremmat vaikutukset alueeseen saadaan poistamalla olemassaolevien yritysten kasvun pullonkaulat.

Elinkeinoelämällä on nyt hyvä tilanne ja näkymät. Alueen sellu- ja kartonkiteollisuuden tilanne on parantunut ja tilanne heijastuu alueeseen positiivisesti tarjoten pk-teollisuudelle ja palveluyrityksille töitä. Alue on kytkeytynyt meriteollisuus- ja konepajaklustereihin. Ongelmana on metallialan koulutuksen vähäisyys. Alue on kytkeytynyt säännöllisen junayhteyden avulle Kiinaan, mikä tuo alueelle uusia investointeja ja toimintoja ja voi vaatia nopeasti lisää osaajia.

Uusia kasvavia ja kansainvälistyviä aloja löytyy rakennustuoteteollisuudesta, matkailusta ja logistiikkapalveluista. Meriteollisuuden verkostoihin kytkeytyneet konepajayritykset ovat kasvavassa määrin osana kansainvälistä ja vientiin tähtäävää verkostoa, vaikka toimittaisivatkin tuotteet kotimaahan. Elintarvikepuolella alueelle on syntymässä vientiin tähtääviä uusia yrityksiä, jotka yhdistävät alueen muita vahvuuksia, kuten kartonki- ja vesiosaamista vientituotteiksi. Kielitaitoisia osaajia tarvitaan.

Yritysten perustamisaktiivisuus ei takaa alueen menestystä. ”Start up” -kulttuuri on saanut alueella jalansijaa. Suuremmat vaikutukset alueeseen saadaan poistamalla olemassaolevien yritysten kasvun pullonkaulat. Alkuvaiheessa tärkeää kasvun kannalta tärkeää on asiakashankinnan ja myynnin kuntoon laittaminen. Myöhemmin korostuu johtamisjärjestelmien, kuten johtoryhmätyöskentelyn luominen kasvun edistäjänä. Suomessa on jo yli 200 000 yritystä ”lähtökuopissa”. Monet näistä eivät ole saaneet asiakashankintaa ja myyntiä kuntoon eikä toimeentuloa yrittäjälleen. Uusien yritysten perustaminen ei siten suoraan mittaa alueen menestystä.

Kymenlaakso on siirtynyt investointiaikakauteen kehittyneen infrastruktuurinsa ansiosta. Alueen logistinen perusinfrastruktuuri on valmistunut korkealuokkaiseksi E18-moottoritieksi siihen kytkeytyvine rautateineen, satamineen ja muine liikennejärjestelmän osineen. Meneillään olevia suurempia investointeja ovat esimerkiksi Haminan LNG-terminaali ja Virolahden outlet-keskus. Tulossa on muun muassa Kantasataman alue Kotkassa sekä Kouvolan logistiikkainvestoinnit.

Uusien investointien houkuttelemiseen ja alueen markkinointiin on jatkossakin kiinnitettävä huomiota. Olisikin syytä ennakoida perusteellisemmin näiden ja tulevien investointien osaajatarvetta. On syytä luoda pitkän matkan pendelöintimalleja niin, että investointikohteisiin kuten Virolahdelle riittää työvoimaa.

Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi on keskeisessä roolissa positiivisen aluekehityksen turvaamisessa. Kymenlaaksossa on käynnistynyt loppuvuoteen 2020 ulottuva neljän oppilaitoksen toteuttama Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi –projekti. Toimin Etiäinen hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kouvolan seudun ammattiopiston, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen hankkeessa. Projektissa haemme koulutustarpeiden ennakoinnin pohjaksi alueen toimijoiden yhteistä näkemystä Kymenlaakson lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämisnäkymistä. Jo alkukeskustelujen jälkeen vaikuttaa, että riskittömiä painotuksia ovat muun muassa työnjohtajien kouluttaminen eri aloille, logistiikan, sosiaali- ja terveyspuolen riittävien aloituspaikkamäärien varmistaminen, kielitaidon ja digitalisaatiovalmiuksien lisääminen.

Yrjö Myllylä, YTT,

Kirjoittaja on projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Luetuimmat

Kommentoidut