Lukijalta: Järvikanavien paikkakunnat saavat matkailutuloa vain silloin, kun matkailijat käyttävät maissa olevia palveluja

Kimolan kanavan avaaminen huviveneilyn käyttöön on synnyttänyt vääriä käsityksiä siitä, miten kanavapaikkakuntien matkailutulo muodostuu. Unohdetaan, että veneilijöiltä tai järviristeilyjen asiakkailta matkailutuloa saadaan vesireitin varteen ainoastaan silloin, kun he käyttävät maissa olevia palveluja.

Tarvitaan siis vierasvene- tai jopa laivalaitureita ja venetankkauspisteitä sekä laitureiden lähellä sijaitsevia kauppoja, majoitus- ja ravitsemisliikkeitä ja niiden oheen myös matkailun ohjelmapalveluja, esimerkiksi hyvää saunaa. Parhaiten matkailutuloa jää kuitenkin niiden kanavapaikkojen äärelle, jotka sijaitsevat kesäajan suosittujen autoilureittien palveluiden yhteydessä tai ainakin niiden lähellä. Tätä seikkaa ei voi olla huomaamatta autoillessa tai veneillessä maamme järvikanavilla.

Palvelujen perustaminen kanavan varteen taajamien ulkopuolelle on kallista.

Palvelujen perustaminen kanavan varteen taajamien ulkopuolelle on kallista, eikä bisnestä saada helpolla kannattavaksi pelkästään veneilijöille kesäisin tarjottuna. Esteenä ovat Suomen kesän lyhyt kesto ja venematkailun pienet määrät automatkailuun verrattuna.

Kouvolassa Kimolan itäpuolisella Pyhäjärven alueella valmiita palveluita ei ole ja Iitin puolellakin seutukunnan tarjoamia veneilypalveluja on niukasti. Mutta Kimolan kanava on hyvin läheinen ja tärkeä asia myös iittiläisille. Sijaitseehan Kimolan ainoa kanavasulkukin Iitissä.

Kouvolan puolella sivuutetaan lähes kokonaan, että Hiidensaaren niemennokalta johtaa hieno joki- ja järviväylä Kymijoen ylävirran suuntaan kohti Iitin Kirkkojärveä. Sen rannoilla sijaitseva palveluverkosto ulottuu Kirkonkylän ja Radansuun alueen matkailu- ja kulttuuripalvelujen keskittymistä aina Kausalan Matkakeitaalle valtatie 12:n varteen ja sieltä Mankalan voimalaitoksen alapuolelle saakka.

Suomessa lähes kaikkien yksityiskäytössä olevien pienveneiden syväys on alle 70 senttimetriä, ja sisävesistöjemme merikortteja kartta-apuna käyttäen vesisyvyydet näkee ilman kaikuluotaintakin ihan helposti turvallista veneilyä ajatellen. Toisin sanoen pienveneilyä ei tarvitse rajoittaa Kimolan itäpuolellakaan pelkästään 1,4 tai 1,7 metrin syvyisille vesiväylille!

Tuntuu myös unohtuvan, että Kimolan kanavalta ja Pyhäjärveltä ei tule Kymijoen voimalaitospatojen takia veneilyreittiä Kouvolaan, vaan julkisuudessa kerrotusti Voikkaan tehdasalueen pohjoisreunalle Virtakivi-nimiselle paikalle suunniteltuun laituriin. Sitä voidaan kyllä kutsua Kouvolan vierasvenesatamaksikin, jos niin halutaan.

Myös Iitin Vuolenkosken kylässä Kimolan kanavan länsipuolisen Konniveden rannalla on jo tekeillä palvelujen laajentamisia, kun laivaristeilyliikenne Heinolasta Vuolenkoskelle tänä kesänä alkaa. Pitäisikö Vuolenkosken kylälaituri nimetä näin ollen peräti Iitin laivasatamaksi?

Yli 40 vuotta kestäneen veneilyharrastukseni kokemuksella rohkenen vielä kysyä, onko Voikkaankosken voimalaitoksen yläpuolisen jokiuoman virtausalue turvallinen matkailuveneilylle Virtakiven kohdalla ja sen alapuolella?

Pekka Hyvärinen, Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen sihteeri, Kouvola

Luetuimmat