Lukijalta: Kaikkia Sarkolan koulun materiaalivaihtoehtoja on mietitty alusta alkaen, kirjoittaa toimitilajohtaja Juha Jormanainen — ”Puurakentamista edistetään aina kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää”

Katja Juurikko

Kaupungin hankinnat tehdään hankintalain mukaan kilpailuttamalla, muistuttaa Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Juha Jormanainen mielipidekirjoituksessaan.
Kaupungin hankinnat tehdään hankintalain mukaan kilpailuttamalla, muistuttaa Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Juha Jormanainen mielipidekirjoituksessaan.

Veli Hyyryläinen ottaa kantaa Sarkolan koulun puu/betonirakentamiseen vahvasti omasta näkökannastaan. Hän väittää, että tilapalvelut on jääräpäisesti vienyt koulua betonirakenteisena eteenpäin eikä puuvaihtoehtoa ole edes mietitty.

Totean, ettei asia ole näin. Kaikkia vaihtoehtoja on mietitty alusta saakka. Yllätyksenä ei puurakentaminen tullut vaan se, että sitä ihmeteltiin vasta hallituksen pöydällä.

Tuleva Sarkolan koulu on kerrosalaltaan yli 2 000 neliömetriä suurempi ja tilavuudeltaan 2,5-kertainen kuin vanha purettu koulu. Oppilasmäärä kasvaa 350:een (vanha 268 oppilasta). Puretussa koulussa kärsittiin ahtaudesta, muun muassa liikuntatilat ja suuri osa opetustiloista olivat huomattavan pienet.

Koon kasvaessa oli tarkoituksenmukaista sijoittaa rakennus ahtaalle kolmionmuotoiselle tontille L-muotoon, liikuntatilat toiseen sakaraan ja varsinaiset opetustilat toiseen sakaraan 3:nteen kerrokseen. Tällä saatiin myös piha-alueesta toimivampi ja tilavampi.

Rakennus tulee rakentaa paaluperustuksille ja kantavan alapohjan varaan, jolloin riittävän ryömintätilan takia sokkelikorkeus nousee normaalia korkeammaksi. Kerroskorkeus on määritetty siten, että talotekniikka voidaan asentaa alaslaskettujen kattojen yläpuolelle ja käytäviin sekä luokkiin saadaan tarpeeksi huonekorkeutta. Kerroskorkeutena on käytetty miniminä pidettävää 4,0 metriä.

Tämän vuoksi rakennuksen korkeus nousee harja/aumakattoisenakin yli 14 metrin ja rajoittaa paloluokan P1-luokkaan, jolloin rakennuksen rungon tulee olla palamatonta materiaalia. Tämä sulkee käytännössä puurakentamisen pois. Jos kattomuoto olisi pulpettikatto, tämä korottaisi rakennusta vielä lisää. Jokainen voi käydä tämän tarkistamassa asetuksesta rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017).

Toki rakennus voidaan toteuttaa puurakenteisena, mutta silloin on tingittävä kerroskorkeudesta ja samalla huonekorkeudesta sekä muunneltavuudesta. Onko tämä sitten järkevää pelkästään puurakentamisen takia, sitä voi jokainen miettiä.

Puurakenteisessa ratkaisussa välipohjat ovat muutenkin paksumpia rakennetekniikan takia. Kun kerroskorkeudet puurakentamisessa nousevat, niin riskit kasvavat myös ja toteutuksen hinta. Lähes kaikki puu on palosuojattava kipsilevyllä. Joudutaan tekemään paljon lisäeristyksiä ja palokatkoja sekä lisäksi rakennus on varustettava automaattisella palosammutusjärjestelmällä.

Hyyryläinen toteaa, että osaamista löytyy Kouvolasta ja on siinä täysin oikeassa. Kaupungin strategiassa on myös paikallisten pk-yrittäjien tukeminen. Asia kuitenkin niin, ettei kaupungin hankintoja kuitenkaan tehdä kuten siinä televisiosarjan Kuusniemen pitäjässä. Kaupungin hankinnat tehdään hankintalain mukaan kilpailuttamalla.

Toivon, että kaupungin hankkeiden kohdalla säilyisi sellainen koskemattomuus, ettei niihin vaikutettaisi yksittäisten yrittäjien toimesta.

Kaupungissa on myös muuta rakentamisen osaamista. Täällä on vähintään neljä rakennusliikettä ja lukuisia talotekniikan yrityksiä, jotka ovat kyvykkäitä ja halukkaita toteuttamaan rakennuksen perinteisenä rakentamisena ja jaettuna urakkana. Tämä tuli ilmi myös markkinavuoropuhelussa. Tällä tavoin hankinta kohdistuisi laajemmin kaupungin pk-kenttään.

On myös todennäköistä, että näinkin ison hankkeen KVR-kilpailuttaminen johtaa helposti siihen, että hanke valuu kokonaisuudessaan kaupungin yrittäjien ulkopuolelle. Tämä nähtiin Haanojan uuden puurakenteisen päiväkodin hankkeessa, jossa E-Elementit hävisi KVR-urakan 25 prosentin hintaerolla.

Puurakentamista edistetään aina kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Näin kai pitäisi tehdä aina eikä jääräpäisesti toteuttaa puurakentamisen mantraa, jos ei ymmärretä mitä se tarkoittaa. Näin on tapahtunut muun muassa Lehtomäen ja Haanojan päiväkotien kohdalla. Ne oli helposti todettavissa kannattaviksi puurakentamisen hankkeiksi.

Näin tullaan myös toimimaan seuraavien tilallisesti helpompien kouluhankkeiden kohdalla. Toivon, että kaupungin hankkeiden kohdalla kuitenkin säilyisi sellainen koskemattomuus, ettei niihin vaikutettaisi yksittäisten yrittäjien toimesta. Itsestäni se tuntuu menneeltä maailmalta.

Juha Jormanainen, toimitilajohtaja, Kouvola

Luetuimmat

Kommentoidut