Lukijalta: Eläkeputkea tarvitaan – Suomalaisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta on parempi työllistää nuoria kuin miettiä putken poistoa

Valtiovarainministeriön virkamiesten elokuussa julkaisemassa esityksessä kaavaillaan kovia toimenpiteitä ikääntyneille työntekijöille. Jo moneen kertaan heikennetty työttömyysturvan lisäpäiväoikeus eli työttömyyseläkeputki saattaa olla lopullisen lakkautusuhan alla. Samoin kuin vasta pari vuotta käytössä ollut mahdollisuus osittaiseen, varhennettuun eläkkeeseen.

Ehdotetut toimenpiteet ja toimenpiteiden kohderyhmä tuntuvat huonosti harkituille. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on työkalu, jolla pystytään antamaan ikääntyneille irtisanotuille siedettävä taloudellinen turva, kun tuotantolaitoksia suljetaan. Irtisanottujen viisikymppisten työllistyminen on jo riittävän vaikeaa, ja työttömyyseläkeputken kohdalla puhutaan 62-vuotiaiden ja sitä vanhempien tilanteesta.

Monesti tällaiset toimintansa lopettavat tuotantolaitokset ja menetetyt työpaikat sijaitsevat pienillä, jo valmiiksi rakennemuutoksesta kärsivillä paikkakunnilla. Korvaavia työpaikkoja ei löydy. Ei edes nuoremmille irtisanotuille. Nämä ovat heillekin ajolähtötilanteita, ja muutto työn perässä muualle on usein ainoa ratkaisu.

On kuitenkin turha kuvitella, että kuusikymppinen työllistyisi edes paikkakuntaa vaihtamalla. Vuosikymmenten työuran jälkeen harvalla terveys tai suorituskyky on entisenlainen. Tämän on riski myös työnantajille, ja epämääräiset, työttömyysputken vaihtoehdoksi esitetyt heitot ”työssä jaksamisen kehittämisestä” tuskin lisäävät rekrytointi-intoa.

Kaikki irtisanomiset eivät liity yritysten ja tuotantolaitosten lopettamiseen, vaan mukana on myös muita taloudelliseen ja tuotannolliseen tilanteeseen liittyviä yt-menettelyitä. Silloin kun toimintaansa jatkavalta työpaikalta irtisanotaan iäkäs työntekijä, pääsääntöisesti hänen työtään jatkaa joku nuorempi.

Työ ja sen tekeminen on jatkuvassa murroksessa. Etenkin teollisuudessa automaation sekä digitalisaation myötä iäkkäämpien työntekijöiden on monesti vaikea omaksua kaikkea sitä uutta, mitä alati muuttuva työ vaatii. Työttömyysputki on ollut monelle tervetullut ratkaisu, jos hän kokee, ettei pärjää työssään enää entiseen tapaan. Uuden nuoren työntekijän palkkaaminen tai nuoren työntekijän työpaikan säilyminen voi tehdä irtisanomisesta myös helpommin hyväksyttävän irtisanotulle.

Suomalaisen yhteiskunnan ja sen tulevaisuuden kannalta on varmasti parempi vaihtoehto työllistää nuoria kuin miettiä putken poistoa. On nöyryyttävää laittaa kuusikymppisiä irtisanottuja erilaisille työllistymiskursseille, joiden hyödyttömyyden tietävät sekä kurssitettavat, että kurssien vetäjät. Siitä prosessista ei tule koskaan niitä tuhansia uusia työllisiä, joiden työtä Suomi oikeasti tarvitsee.

Timo Byman, Kouvola

Juha Kapiainen, Lemi