Lukijalta: Vastuut vähenevät, ”liksat” nousevat

Silmäilin Kouvolan kaupunginhallituksen esityslistaa (26.2.). Kovasti oli kohdistettu viranhaltijatyötä vertailuihin – vertailuihin, joilla osoitetaan apulaiskaupunginjohtajan tarpeellisuus.

Johtopäätös oli, että kun muissakin suurissa kaupungeissa on apulaiskaupunginjohtaja, niin pitää se meilläkin olla. Tosin menoerä ei lisää tehokkuutta, ehkä henkilöiden oletettua statusta, ja liksaa tietenkin.

Taloudellisesti ratkaiseva vertailu puuttui pumaskoista. Liekö sattumaa tai harkittua, kun mukaan ei nostettu lainkaan kuntien tuloksia tai vaikkapa toimintakatteita eli nettomenoja. Kyse on siitä, mitä pussi kestää. Näitä lukuja olisi hyvä esitellä päättäjille. Tuntuu, etteivät ne ole kaikkien luottamushenkilöiden hallinnassa, tosin ei viranhaltijoidenkaan.

Kouvolan talous ei kestä yhtään omasta harkinnasta johtuvaa lisämenoa.  Aiempi kaupunginjohtaja ja nykyinen talousjohtaja ovat antaneet liian auvoisen kuvan karmeudesta. Tilanne ei oikene hokemalla positiivisuutta, vaan katsomalla totuutta silmiin.

Olen kuullut, että Suomeen saattaa tulla maakuntahallinto, joka saattaa leikata kuntien verotuloista jopa 60 prosenttia. Tulojen niukkenemiseen tässä pitää varautua, ei menojen kasvattamiseen. Tehtävät tietenkin vähenevät kunnissa, muttei samassa suhteessa. Kurjuus kasvaa, jos muistaa, ettei lainakanta tipu mihinkään.

Luottamushenkilöiden palkkiokorotukset kuuluvat samaan kategoriaan. Eettisesti on lupa kysyä, onko omien etujen kohottaminen soveliasta. Mahdolliset korotukset pitäisi kohdistaa uusille päättäjille, ei itselle. Olkoon, että esitykset eivät ole kokonaistaloudellisesti suuria, niihin kätkeytyy vaara. Tarpeettomat menolisäykset sisältävät viestin hallinnon kaikille tasoille – antaa mennä vaan, mitäs tässä säästelemään.

Olisi kovin positiivista, jos tulojen supistumiseen varauduttaisiin edes nyt. Realistina en jaksa tähän uskoa.

Asko Vatanen, Kouvola

Luetuimmat