Lukijalta: Koulutusleikkaukset eivät auta työvoimapulassa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) itki äskettäin, että Puolustusvoimiin tarvitaan usea sata uutta työntekijää kybertekniikan hoitoon ja hallintaan. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) lausui taannoin, että Suomeen tarvitaan useita satoja uusia poliiseja, nykyiset eivät riitä, samoin uusia rajavartijoita tarvitaan. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) puhui jokin aika sitten, etttä tuomioistuimeen tarvitaan lisäväkeä, muuten työt ruuhkautuvat ja jumittuvat.

HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Linden kertoi, että Suomeen pitäisi kouluttaa noin 1 000 uutta lääkäriä pikapikaa. Lastentarhoissa ryhmäkoot paisuvat, koska ei ole tarpeeksi hoitajia eikä opettajia. Kouluissa tarvitaan lisää tiettyjen aineiden opettajia, avustajia ja koulupsykologeja. Sairaan- ja vanhustenhoitoon tarvitaan, kuten kaikki tiedämme, valtava lisäjoukko käsipareja. Lähes joka alalla on pulaa työntekijöistä. Listaa voisi jatkaa melkein loputtomiin.

Siksi en ymmärrä tätä kuviota: hallitus haluaa työllisiä lisää, mutta on leikannut suuresti koulutuksista, minkä takia eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Ja tästä seuraa tietenkin avustuksien ja sairauksien lisääntyminen, kun ihminen joutuu tyhjän päälle eikä näe tulevaisuudessa mitään hyvää. Miksei siis lisätä koulutuspaikkoja ja rahaa koulutuksiin niille aloille, joissa on akuutti pula työntekijöistä? Näinhän nousisivat verotulot, työttömyys pienenisi, avustuksien ja sairauksien määrä laskisi ja kaikki voittaisivat.

Kyllä kyvykkäitä suomea auttavasti osaavia maanmuuttajiakin voi kouluttaa tiettyihin ammatteihin. Jos meillä on noin 80 000 työtöntä nuorta ja ties kuinka paljon muita, varmasti hyvällä organisoinnilla saadaan 100 000–150 000 ihmistä koulutettua, koska osalla on jo korkeakoulututkinto tai muu koulutus pohjalla.

Nämä hallituksen puheet ovat kuin entisellä ukolla, kun "halu on, mutta kyky puuttuu" vai sopisiko paremmin: "kyky on, mutta halu puuttuu".

Pekka Holm, Kouvola

Luetuimmat

Kommentoidut