Lukijalta: Tulevan hallituksen on turvattava ennakoitava toimintaympäristö investointien suunnittelulle

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat Suomen teollisuudelle ja ulkomaankauppamme viennille poikkeuksellisen tärkeitä maakuntia. Teollisuus puolestaan on Suomen talouden moottori, se on keskeinen osa koko hyvinvointimme rahoitusta. Viime vuosina teollisuuden merkitystä on joskus kyseenalaistettu, mutta faktat puhuvat toista. Vientiteollisuuden vaikutus Suomen talouteen jopa suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Jokainen suomalainen nauttii tavalla tai toisella vientiyritysten tuomasta taloudellisesta hyvästä.

Viime vuoden lopulla tehty selvitys kertoo, että lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Tämä on yli 40 prosenttia kaikista työpaikoista. Vientiteollisuuden yritykset luovat Suomen talouteen suoraan ja välillisesti 90 miljardin euron arvonlisän eli lähes puolet Suomen bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla.

Luvut kertovat vahvaa viestiä siitä, että suomalainen hyvinvointi on täysin riippuvainen viennin menestyksestä. Viennistä voi täydellä syyllä puhua hyvinvointikoneena. Vientiyritysten merkitys on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pysynyt vahvana. Samaan aikaan takavuosia synkistää pitkä taantuma ja teollisuuden työpaikkoja on yhä edelleen noin 80 000 vähemmän kuin parhaimmillaan ennen finanssikriisiä. Mikä tilanne olisikaan, jos Suomi olisi päässyt samalla tavalla kasvuun kuin kilpailijamaat?

Jos vienti ei vedä, talouskaan ei kasva. Kasvua tarvitaan jatkossakin, sillä ikärakenteemme takia maamme hyvinvointimenot lisääntyvät merkittävästi lähivuosina. Viennin veto turvaa myös hyvää työllisyyttä.

Kevään eduskuntavaalit käydään hidastuvan talouskasvun oloissa. Kasvu hiipuu niin maailmantaloudessa kuin Euroopassa, ja valitettavasti ennusteet kertovat hidastumisesta myös Suomen taloudessa.

Mitä tulevan hallituksen pitäisi tehdä kasvun tukemiseksi? Menestyksen avaimia ovat ennen kaikkea monipuoliset osaajat, ketteryys, uuden luominen, kulkeminen kehityksen kärjessä sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristön varmistaminen yrityksille. Oleellista on myös se, että tulevia teollisuuden investointeja voidaan suunnitella ennakoitavassa toimintaympäristössä. Vaikkapa energian hintaan tai raaka-aineiden riittävyyteen liittyvissä kysymyksissä investoijan on kyettävä luottamaan markkinaehtoisen toimintaympäristön vakauteen.

Vientiteollisuuden keskeiset työnantaja- ja työntekijäliitot – Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Paperiliitto, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto – ovat valmistelleet yhteiset viestit tuleville päättäjille.

Toimenpidelistan kärkeen nousevat muiden muassa elinikäinen oppiminen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, satsaukset TKI-rahoitukseen ja valmius hyödyntää uusinta teknologiaa. Lisäksi tärkeää on varmuus siitä, ettei Suomi omilla toimillaan heikennä teollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä esimerkiksi nostamalla teollisuuden energiaveroja.

Vientialojen yhteisenä tavoitteena on, että Suomessa on hyvä yrittää, asua ja tehdä töitä. Suomalainen teollisuus on ympäristötehokasta, joten Suomessa säilyvä ja kehittyvä tuotanto on myös globaali ekoteko. Tämä pätee niin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa kuin koko Suomessa.

Riku Aalto, puheenjohtaja, Teollisuusliitto

Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Luetuimmat

Kommentoidut