Lukijalta: Kouvolalla ei ole enää pitkään aikaan ollut varaa tehdä kompromisseja, kirjoittaa Jari Lindström – "Seuraavaa valtuustoa odottaa katastrofi, ja se on osin edellisten valtuustojen jättämä perintö"

Vuonna 2017 valittu valtuusto saa käsiteltäväkseen ensi vuoden talousarvion ja -suunnitelman tuleville vuosille nyt syksyllä.

Viime syksynä olimme samaisessa tilanteessa. Talouskriisissä. Kuten olemme olleet lähes koko uuden Kouvolan olemassaolon ajan.

Viime syksynä todettiin: ”Kouvolan kaupunginhallitus on päättänyt asettaa lisäsäästöjen löytymiseksi kolme ohjausryhmää. Ohjausryhmät tarkastelevat Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimielinrakennetta, Kinno Oy:n strategiaa, tehtäviä ja resursseja sekä Perlacon Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella toteutettavia säästöjä. Ohjausryhmien työskentely valmistuu huhtikuun 2020 loppuun mennessä.”

Hetken aikaa tuntui sille, että vihdoinkin talouden kriisiin ollaan herätty ja perustettu kolme ohjausryhmää. Olin varovaisen toiveikas.

"Kouvolan kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 9–4 noin 7 miljoonan euron menolisäyksistä vuosien 2021–2024 talousarviokehykseen." (KS 29.9.2020)

En osaa kuvata sitä pettymyksen määrää kun kaiken tämän jälkeen ollaan tilanteessa, että enemmistö teki kompromissin. Eikö ole hyvä että löytyy yhteinen näkemys, voisi joku kysyä?

Runsaassa kymmenessä vuodessa Kouvolalle on kertynyt rakenteellista alijäämää noin 110 miljoonaa euroa. Tämä on syy pettymykselleni.

Kouvola on mielestäni jo vuosia sitten ohittanut sen tilanteen, että sillä olisi varaa etsiä kompromisseja taloutensa kuntoon laittamiseksi. Ja joka ikinen kerta kun on löydetty "kompromissi", on käytännössä kyse vesitetystä versiosta siitä mitä olisi pitänyt tehdä.

Tuntuu myös sille, että odotetaan valtion tulevan apuun. Toki valtiolta tulee tukea, mutta eihän se voi olla mikään syy olla tekemättä. Itse pitää tehdä eikä odottaa ihmettä.

Joka ikinen kerta kun valtuusto ei ole ollut valmis tekemään sitä mitä olisi pitänyt, on sama asia edessä seuraavana vuonna, mutta yhä pahempana. Päätösten siirtäminen ei siis helpota vaan tuo lisää vaikeusastetta.

Meillä ei ole rahaa pitää yllä sellaisia palveluverkkoja kuin mihin me näköjään kuvittelemme pystyvämme. Ei joka nurkassa voida ylläpitää totuttuja palveluja. Suurin kysymys on tietenkin sotemenot ja olemme siinä suhteessa aivan samassa tilanteessa kuin valtaosa Suomen kunnista. Raha ei riitä.

Ja kun väestö ikääntyy, hoidettavia tulee lisää ja kustannukset eivät pysy hanskassa, niin miten meillä riittää raha kaikkeen muuhun? Ei mitenkään.

Lainan tähän Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusta, koska se on edelleen ajankohtainen:

”Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kansalaisten enemmistön mielestä kunnallisveroja ei saa korottaa (54 %), velkaa ei pidä lisätä (61 %) eikä kunnan omaisuutta saa myydä (51 %). Kuntapalvelujen laadusta ei saa tinkiä, eikä niitä saa karsia. Palveluja ei saa myöskään ulkoistaa (64 %). Henkilökuntaa ei saa irtisanoa (56 %).”

Jos valtuutetut eivät tee sitä, mihin heidät on valittu – eli päättämään – on silloin syytä vaihtaa valtuutetut sellaisiin jotka tekevät.

Se aika on mennyt että olisi jokin vaihtoehto. Valtuuston päätös pitää panna toimeen. Se on työohje virkamiehille, ja jos se ei onnistu, on syytä katsoa miksei. Olen perännyt moneen otteeseen ”liikennevaloja” tehtyjen päätösten tilanteesta ja toimeenpanosta. En ole niitä havainnut.

Minä en ole enää ehdolla mutta olisin todellakin halunnut, että nyt istuva valtuusto olisi valmis tekemään suuren palveluksen seuraavalle valtuustolle: tehdään mahdollisimman moni ikävä mutta välttämätön päätös.

Muistan, että moni puhui siitä ettei vaaleista pidä nyt välittää. Minun on todella vaikeata uskoa tätä kun katsoo mitä taas ollaan esittämässä.

Pahoin pelkään, että seuraavaa valtuustoa odottaa katastrofi. Ja se on osin edellisten valtuustojen vika tai ainakin niiden jättämä ”perintö”. Myös minun, totta kai.

Ehkä puhun viimeisissä valtuuston kokouksissa taloudesta, ehkä en. Marraskuussa päätetään veroprosentti. Jos joku esittää 22 %, en tule sitä kannattamaan. Joulukuussa on perinteisesti talousarviokokous. Minulla on silloinkin ryhmäpuheen mahdollisuus.

Pidin sellaisen viime vuonna. Ei se muuta kenenkään kantaa yhtään mihinkään suuntaan, ei silloin eikä nytkään.

Jari Lindström (sin.)

Kaupunginvaltuutettu 2008–2021, Kuusankoski