Lukijalta: Hankeyhtiömallia käytettiin jo Pietarin-radan rakentamiseen — ”Hankeyhtiöt eivät voi olla mikään taikatemppu”

Ritva Sorvali kertoi kirjoituksessaan, että Venäjä rakennutti Riihimäen—Pietarin-radan. Riihimäki—Pietari-ratahanke hyväksyttiin ja sille lupa tuli Venäjältä, mutta suomalaisten ratojen rahoitus oli jo 1860-luvulla myös suomalaisten oma päänvaiva. Venäjä ei ollut mikään maksuautomaatti, jonne ratalaskut olisi automaattisesti voinut lähettää.

Pietarin-radan rahoitusta koottiin eri suunnilta. Ulkomaista lainaa suomalaiset hakivat Saksasta, ja rahoitusta saatiin tietenkin myös Venäjältä. Pietarin rataprojekti olikin jo omana aikanaan eräänlainen suomalais-venäläinen hankeyhtiö.

Suomessa oli halua rakennuttaa kapeampi rata kustannussyistä. Tähän Venäjällä ei suostuttu, ja raideleveys Pietarin-radalla tuli samaksi kuin Venäjällä. Lisäkustannuksiin saatiin rahaa keisarilliselta rautatierahastolta. Samalla sovittiin, että Venäjän valtakunnanrahasto saa kolmanneksen rautatien tuotoista hankkeen valmistuttua. Eräänlaista hankeyhtiömallia käytettiin siis jo 1860-luvulla.

Yksityisiä rataosuuksiakin Suomessa rakennettiin aikoinaan useita. Yhteinen nimittäjä niille oli, että ne eivät kannattaneet erityisen hyvin, ja rataosuudet päätyivät yleensä lopulta valtiolle. Suomalainen taloudellinen potentiaali ja sen rajallisuus ratahankkeissa on tullut selväksi aikojen saatossa.

Hankeyhtiöt eivät voi olla mikään taikatemppu, jossa valtion osuus on 99 prosenttia ja "joku muu" kustantaa loput. Jos Itä-Suomessa todella on halua ja pakottavaa tarvetta rakennuttaa oikorata Kouvolasta pääkaupunkiseudulle hankeyhtiön turvin, niin kyllähän se varmasti onnistuu. Uskottavan lisärahoituspohjan löytyminen tuo silloin myös varmasti valtion rahoituspäätöksen mukaan hankeyhtiöön.

Ari Huuskonen, Kuusankoski

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut