Lukijalta: Metsänhoidon ansiosta puuvaramme ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan

Jyri Kylmälä kuvasi hyvin metsäteollisuuden merkitystä aluetaloudelle (KS 14.2.). Tilastojen avulla aihetta voidaan tarkastella lisää maakunnan ja valtakunnan tasolla.

Kaakkoisen Suomen maakuntiin on keskittynyt metsäteollisuutta erityisen paljon. Esimerkiksi Kymenlaaksossa jalostettiin noin 11 prosenttia kaikesta metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä puusta vuonna 2017. Puumääränä se on reilut seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Suunnilleen samassa suhteessa voi arvioida alueen teollisuuden tuovan vientituloja maahamme. Koko maan tasolla metsäteollisuuden vientitulot olivat noin 12 miljardia euroa.

Merkittävä vaikutus talouteen synty verotulojen kautta.

Merkittävä vaikutus talouteen synty verotulojen kautta. Hiljattain tehdyn selvityksen mukaan metsäteollisuus yhdessä metsätalouden ja näiden hankintatoimialojen kanssa kerrytti valtion verotuloja lähes neljä miljardia euroa vuonna 2014. Tästä noin puolet kertyi palkasta maksettavien verojen ja sivukulujen kautta, noin viidennes arvonlisäverosta ja loput verokertymästä karttui muun muassa yhteisöjen tuloveroista ja polttoaineveroista.

Teollisuuden puunhankinta luo merkittäviä suoria rahavirtoja metsänomistajille sekä puun korjuu- ja kuljetusyrittäjille. Esimerkiksi Kymenlaakson alueella korjattiin puuta noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017. Siitä kertyi metsänomistajille myyntituloja noin 85 miljoonaa euroa. Yrittäjiltä puolestaan ostettiin puun korjuu- ja autokuljetuspalveluja noin 44 miljoonalla eurolla.

Metsien hyvä hoito on osaltaan luonut pohjan metsäteollisuuden kehitykselle ja kasvulle. Metsänhoidon ansiosta puuvaramme ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan. Näin siitä huolimatta, että viimeisen sadan vuoden aikana puuta on ehditty korjata metsistämme yhteensä noin viisi miljardia kuutiometriä eli kaksinkertaisesti nykypuuston määrä. Tämä on vahva näyttö siitä, että meillä osataan kestävä puuntuotanto.

Osaamisesta ja metsäsektorin toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta myös jatkossa. Samalla on panostettava entistä enemmän kestävyyden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen ja eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen.

Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö, Suomen metsäkeskus

Luetuimmat

Kommentoidut