Lukijalta: Hyvä fyysinen kunto edistää mielenterveyttä ja motivoi työntekoon

Ne työssä käyvät ihmiset, jotka säännöllisesti hoitavat kuntoaan ja pitävät omasta terveydestään huolta, pitäisi jollain tavalla huomioida yleisissä työehtosopimuksissa. Työntekijät, jotka huolehtivat fyysisestä kunnostaan, vähentävät automaattisesti sairasloman tarvetta. Mielenkiintoista oli koronaepidemian ollessa akuuteimmillaan, että terveyskeskuskäynnit vähenivät. Ok, ehkä syyt olivat vähän toisenlaisia.

Itse edustan raskaan liikenteen henkilöstöä. Ammattikuntamme on melko huonokuntoista, kun selkä ja nivelet ovat kovilla ja vedossa kaiken aikaa.

Suurella osalla henkilöstöä on melko tukeva vartalorakenne. Tämän työn ongelmat ja siitä aiheutuvat sairaudet olisivat kuitenkin ehkäistävissä sopivalla liikunnalla ja kuntosalikäynneillä.

Ne ihmiset, jotka harrastavat intensiivistä liikuntaa jossain muodossa, ovat muutenkin terveitä henkisesti. Liikunnalla on valtava positiivinen merkitys mielenterveydelle, verenpaineelle ja totta kai sydämen toiminnalle. Kuntosaleilla saa sosiaalisia kontakteja, niissä vaihdetaan mielipiteitä ikäistensä ja muiden kuntoilijoiden kanssa. Näillä tilanteilla on erittäin positiivinen merkitys normaaliin arkeen. Ainoa asia, joka saleilla joskus tökkii, on kuppikuntien muodostuminen, niin sanotusti vahvoihin ja heikkoihin, jos näin voi asian mainita. Kouvolassa on arviolta toistakymmentä kuntosalia, ja niistä yksityisiä suurin osa. Hintataso saleilla on kohtuullinen verrattuna siihen hyötyyn, jonka sieltä siis itselleen saa.

Jos terveyskeskuskäynnit vähenevät kuntoilun myötä, on sillä suuri merkitys myös kansantalouteen, kun työvoima pysyisi terveenä. Jos vertaa vaikka naapurimaahan, niin ruotsalaiset ovat ruumiinrakenteeltaan hoikempia, kuin me suomalaiset. Mistä johtuu? En osaa sanoa, syövät kuitenkin melko rasvaisia ruokia ja vaaleaa leipää.

Myös kaupunki voisi satsata hieman nykyistä enemmän pyöräteihin, ja niiden kuntoon ja lisätä reittejä. Esimerkki vaikka Kuusaalla Niskalantie–Koriansuora. Tälle viiden kilometrin matkalle olisi pyörätiellä suuri merkitys kauppakeskuksille päin kulkeville, sekä juuri Koriansuoralle kulkeville ja päinvastoin, nimenomaan polkupyörällä. Autoliikenne on nykyisellään vilkasta ja turvatontakin pyöräilijöille sekä jalankulkijoille.

Positiivisena esimerkkinä mainittakoon Iitin Kausalassa pyörätie Lahteen päin. Siinä havaitsee melko usein ulkoilevia iittiläisiä, vaikka se ei Lahteen saakka ulotukaan. Luulisin, että jos kaupunki kohdentaisi pyöräteille rahaa, olisi sillä kauaskantoisia ja hyviä vaikutuksia ihmisten terveydelle ja liikunnasta kiinnostuneille. Toisessa päässä ei tarvitse olla isoa kohdetta minne mennä, mainitsen Palomäen portaat esimerkkinä. Pyöräily on muutenkin nykypäivän harrastuksissa noussut suureen suosioon.

Ilkka Sarpola, Kuusankoski