Lukijalta: Työehtosopimusten pitää kaikin keinoin edistää tuotannon kustannustehokasta järjestämistä

Sellun tuotannossa tuli viime vuonna ennätys, kartongin tuotanto kasvoi rivakasti ja myös paperissa ja sahatavarassa kirjattiin kasvua. Ainoa miinus tuli vanerin tuotannossa. Se ei ollut pitkä (-0,9 %), mutta huolestuttava se on, koska suhdannehuippu on ohitettu ja miinus oli osin itse aiheutettua. Epäselväksi jäi, miten pienen Puuliiton syksyinen lakko ajoi suuren Teollisuusliiton asiaa. Selväksi tuli, että lyhytkin lakko syö koivuvaneritehtailla kaikilla tehostamisilla aikaan saadun tuloksen.

Toimitusten häiriöttömyys on tärkeä kilpailutekijä. Valitettavasti työrauha rikkoutuu Suomessa säännöllisesti pysäyttäen toimituksia. ”On itsestämme kiinni, sallimmeko kukoistuksen jatkuvan. Omilla toimillamme meidän ei kannata heikentää teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä”, totesi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Työvoimavaltaisilla koivuvaneritehtailla keskeytymätön käynti on Suomessa mahdottomuus.

Varoitus oman oksan sahaamisesta on otettava vakavasti levyteollisuudessa, missä rajua kustannusten nousua ei ole saatu täysin siirrettyä myyntihintoihin.

Suomalainen vaneri kilpailee Etelä-Amerikasta, Venäjältä ja Aasiasta tulevan vanerin kanssa. Kilpailijoilla on opportunistinen asenne, edullisempi raaka-aine ja murto-osa kustannuksista.

Venäjällä yhden työpisteen kustannus on kymmenesosan ja Virossa kolmanneksen keskeytymättömän käynnin (TAM37) kustannuksista Suomessa. Työvoimavaltaisilla koivuvaneritehtailla keskeytymätön käynti on Suomessa mahdottomuus, koska lisät nostavat kustannuksia suhteettomasti lisätuotantoon nähden.

Kiky-sopimus lisäsi saha- ja levyteollisuuden vuosityöaikaa 24 tunnilla. Siltikin Virossa työaika on yli 200 ja Venäjällä yli 300 tuntia pidempi kuin Suomessa.

UPM on vastannut haasteisiin niin kuin kannattavuudesta huolehtiva yritys vastaa. Kotimaan tehtaiden lisäksi yhtiöllä on vaneritehtaat Virossa ja Venäjällä. Yritykset huolehtivat kilpailukyvystään. Suomalaisten tehtaiden johtajina toivomme, että talouspolitiikan päättäjät huolehtivat Suomen kilpailukyvystä. Tuotantoa voi siirtää ulkomaille, Suomea ei.

Työehtosopimusten pitää kaikin keinoin edistää tuotannon kustannustehokasta järjestämistä. Kustannuslisät eivät saa estää täyskäyntiä. Palkkakustannusten nousu riskeeraa aina työn. Kiky-sopimus on säilytettävä levyteollisuudessa muiden alojen kehityksestä riippumatta. Vientiteollisuudelle kalliiksi tulevan lakkoilun on loputtava. Työrauhan turvaamiseksi on harkittava kaikkia ehdotettuja keinoja, kuten lakko-oikeuden rajoittamista tai henkilövastuuta.

Puutuoteala tarvitsee satakunta uutta insinööriä vuosittain. Opintojen ei tarvitse olla puutekniikasta, koska työ kyllä opettaa tekijäänsä yrityksen tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen joustavuutta voidaan kehittää. Opiskelijan palkka voisi nousta sitä mukaan, kun osaaminen kehittyy ja koulutuspanos pienenee.

Kymmenen vuoden päästä yhden työssäkäyvän on elätettävä puolitoista muuta suomalaista. Se ei onnistu lisäämättä vientiteollisuuden työtä ja tuottavuutta. Vientiteollisuuden työpaikka kun luo enemmän kuin toisen työpaikan palveluihin.

Mikko Miettinen, Kalso, Kimmo Wilska, Joensuu, Juhani Tenhunen, Pellos, Tommi Takanen, Savonlinna, Tero Hannonen, Jyväskylä

Kirjoittajat ovat UPM:n vaneri- ja viilutehtaiden johtajia.