Lukijalta: Kaupunkikuvaan sopivat pylväät tulee säilyttää — Tämä olisi ainakin kuusaalaisten toivoma kulttuuriteko

Kuusankosken kunta ryhtyi heti 1920-luvulla suuria kustannuksia vaatimiin toimiin. Kymmenvuotiskautena 1923—1933 rakennettiin valmiiksi kunnalliskoti, toimistotalo, parantola sekä Mattilan kansakoulu. Kustannuksiltaan nämä olivat poikkeuksellisen suuria. Saavutukset olivat laajalti tunnettuja Suomessa. Niihin kävivät tutustumassa jopa kaupunkien edustajia.

Kymiyhtiökin oli mukana luovuttamalla toimistotalolle tonttimaan saamalla maanvaihdossa nykyiseen Linjapuistoon liittyvän alueen. Kouvolan kaupunki on valmistellut asemakaavaehdotusta kunnan toimistotalon korttelissa. Tätä arvokasta rakennusta kaupunki ei saa luovuttaa ulkopuolisille. Se on säilytettävä kaupunkilaisten yhteisessä käytössä muistaen menneiden sukupolvien uhrautuvaa työtä.

Keväällä 2019 uutisoitiin, että betonipylväät ovat heikossa kunnossa. Pylväällä numero 7 ei olisi perustuksiakaan. Muuan aikaisempi tutkimus puolestaan totesi pylväiden olevan korjauskelpoisia. Oiva esimerkki kelpoisuudesta on vuonna 1937 valmistunut Helsingin olympiastadion ja sen 72 metriä korkea torni. Stadionilla tehdään parhaillaan korjaus- ja muutostöitä äärimmäisellä huolella.

En usko, että pylväällä numero 7 ei ole perustusta. Arvelen, että sillä on peruslaatan yläpinta 4—5 metrin syvyydessä. Jos pylväällä ei ole oikeaa perustusta, se olisi täyttöaineksen varassa pian kallistunut vaaralliseen tilaan.

Mielestäni kaupunkikuvaan sopivat pylväät tulee säilyttää. Tämä olisi ainakin kuusaalaisten toivoma kulttuuriteko. Toisaalla kaupunki on rahoittanut miljoonilla pienen kansalaisryhmien tarpeita, kuten Kimolan kanavan ja urheilutilan aition. Tämä ei ole tasapuolista politiikkaa. Kuuluvatko nuo kunnan toimialaan edes osittainkaan.

Ilkka Hyvärinen, Kouvolan Kuusaa

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut