Lukijalta: Vanha auto luo kotimaista työtä

Kansa viettää yhä suuremman osan elämästään autossaan. Kaupallisessa maailmassamme lähipalvelut vähenevät. Kauppa, yritykset ja julkisetkin palvelut kasautuvat rahaliikenteen keskuksiin. Tästä on seurannut epätasa-arvoisuus palveluiden saatavuudessa.

Tätä epäsuotuisaa kehitystä seuraa valppaana muiden kaupallisten toimijoiden ohessa autojen maahantuojat ja autoliikkeet. Myyntiä tehostetaan massiivisella mainonnalla. Valtiovaltakin osallistuu houkuttelemalla kansalaisia autonostoon tai -vaihtoon.

Kansalle kerrotaan, että hiilijalanjälkeä pitää korjata suotuisammaksi yhtenä tekona hankkimalla päästötön tai vähäpäästöinen auto. Minkälaisella autolla on nämä ominaisuudet. Siitä ei vielä ole lopullista selvyyttä. Voisi kysyä, onko tämän päivän sähköauto luotettava pohjoisessa ilmastossa. Olisiko sittenkin viisaampaa odottaa kokemustietoa sekä eri voimanlähdetekniikoiden kehittymistä.

Hiilijalanjäljen muodostumista autoissa mitataan muun muassa hiilidioksidipäästöllä. Tätä pitoisuutta on vuosi vuodelta vähennetty. Paljon parjatun dieselauton päästö on tänä päivänä moottorin tilavuuteen verrattuna jopa bensiinikäyttöistä vähäpäästöisempi. Dieselissä on lisäksi enemmän vääntövoimaa.

Euroopassa on hiilijalanjälkien asiantuntijana professori Mike Berners-Lee. Hän kertoo uuden auton valmistamisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Hän päätyy tulokseen, että on järkevää pitää vanha auto niin kauan kuin se on luotettava.

Kun huolella hoitaa vanhaa autoa, paranee vertailu uuden auton hiilijalanjälkeen verrattuna. Uuden auton valmistus ei juurikaan työllistä suomalaista. Hyvä vanha auto luo kotimaista työtä.

Vanhan auton päästötilaa voi parantaa esimerkiksi Flex Fuel -laitteella. Se on polttoaineen muuntolaite. Sen kustannuksiin voi saada muuntotukea.

Minulla on vuosikymmenten kokemus erilaisista autoista. Totean, että perusauto mahdollisimman vähillä elektronisilla ohjauslaitteilla riittää. Lisäisin varusteisiin vararenkaan, jännitemittarin, jakohihnan kuluneisuuden tarkistusmahdollisuuden, valmiuden apuhihnan sekä sytytystulppien vaihtoon kotona ja käyttökelpoisen tunkin renkaan vaihtoon.

Suomen väestössä on melkoinen osa, jolla ei ole varoja uuden auton hankkimiseen. Monille näistä ihmisistä auto on välttämätön pitkien etäisyyksien, palveluiden kaikkoamisen, julkisen liikenteen vähenemisen sekä huonokuntoisuutensa vuoksi.

Koska on hyvinvoinnin jakautumisesta kysymys, on valtion ja kuntien perustuslakimme sekä kuntalain mukaisesti tasapäistettävä tilanne.

Ilkka Hyvärinen, Kuusankoski