Lukijalta: Jaamme itsestämme paljon tietoja vapaaehtoisesti

Kuluvalla viikolla eduskunta sai käsittelyynsä tiedustelulakipaketin. Tiedustelulainsäädäntö on varmasti yksi kevään mielenkiintoisimmista teemoista, onhan turvallisuus yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Turvallisuus ja yksityisyyden suoja aiheuttavat syystäkin paljon keskustelua ja kysymyksiä, mutta toisaalta voimme miettiä, miten nykytila tulisi muuttumaan tiedustelulainsäädännön myötä?

Jo tälläkin hetkellä meistä kerätään valtavasti tietoa. Käytämme päivittäin puhelimien ja tietokoneiden avulla useita erilaisia sosiaalisen median palveluita ja muita sovelluksia. Kaupassa käydessämme vilautamme ostoksia tehdessä eri etukortteja ja pankit tietävät, mistä raha tileillemme tulee ja mihin me sitä käytämme. Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa olemme yksilöinä vastuussa omasta toiminnastamme, mutta jo nyt jaamme itsestämme vapaaehtoisesti tietoa suurille ylikansallisille yhtiöille käyttäessämme esimerkiksi Googlen tai Facebookin palveluita. Hyväksymällä käyttöehdot uutta sovellusta tai palvelua ladatessamme, luovutamme usein sijaintitietoja, puhelutietoja, viestejä, yhteystietoja yms. yhtiölle kaupallisiin tai muihin tarkoituksiin. Puhumattakaan siitä, mitä julkaisemme tai jaamme itsestämme vapaaehtoisesti sosiaalisen median palveluissa.

Kuinka moni on joskus lukenut hyväksymänsä käyttöehdot ja tietää mitä tietoa meistä kerätään? En usko, että kovinkaan moni. On laskettu, että keskimäärin länsimaissa jokainen kansalainen on ladannut itselleen yli 90 sovellusta käyttämiinsä laitteisiin. Jos niiden kaikkien käyttöehdot lukisi läpi, kestäisi 72 vuorokautta, 8 tunnin työpäivillä, lukea kaikki nämä tiedot läpi. Eri sovellusten ja palvelujen avulla ylikansalliset yhtiöt pystyvät seuraamaan liikkumistamme, minkälaisia kuvia olemme ottaneet puhelimillamme tai vaikkapa sitä mistä keskustelemme ystäviemme kanssa WhatsAppissa. Erilaisten etukorttien avulla taas pystytään seuraamaan, miten, milloin ja missä teemme ostoksiamme. Huolestuttavaa on myös se, että jakamiamme tietoja on lähes mahdotonta saada pois, kun ne on kerran suostunut jakamaan.

Voimme siis pohtia, mitä valvottavaa viranomaisille enää meistä jää, kun olemme jo vapaaehtoisesti jakaneet itsestämme näin paljon tietoa? Tiedustelulain myötä Suomesta ei ole tulossa poliisivaltiota eikä lainsäädäntö tule jatkossakaan mahdollistamaan massavalvontaa. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja siihen liittyvät haasteet ovat nykyään yhä moninaisempia ja ongelmana on se, että tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä. Tämän takia lakimuutokset tarvitaan.
 
Markku Pakkanen, kansanedustaja (kesk.), Inkeroinen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet