Lukijalta: Hallituksen on vauhditettava naisten työuria – "Otteet ovat olleet harmillisen vaisuja"

Sunnuntaina 8.3. juhlistetaan kansainvälistä naistenpäivää. On ilo todeta, että naiset ovat päätöksentekijöinä edenneet niin Suomen kuin Euroopankin tasolla. Sekä Suomen eduskuntavaaleissa että kevään europarlamenttivaaleissa valittiin ennätysmäärä naisia.

Suomessa vallassa on jo viidettä kertaa naisenemmistöinen hallitus, jossa nyt myös ensimmäistä kertaa kaikki hallitusryhmien vetäjät ovat naisia. Euroopan komissiossakin on tehty historiaa: ensimmäistä kertaa puheenjohtajana on nainen, Ursula von der Leyen, ja hänen määrätietoisen toimintansa ansiosta ensimmäistä kertaa lähes puolet komissaareista naisia.

Naisten osuuden vahvistumisella ja valtavirtaistumisella päätöksenteossa on iso arvo jo sinänsä. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin se, millaista politiikkaa päättäjät tekevät tasa-arvon edistämiseksi.

Suomen kansainvälistäkin huomiota herättäneeltä naisvaltaiselta hallitukselta on odotettu tässä rohkeita esityksiä. Syystäkin, sillä toisin kuin usein luullaan, Suomi on Euroopan tasa-arvoinstituutin indeksin mukaan tippunut jo EU:n kärkikahinoista ja edistyy tasa-arvossa hitaammin kuin muut jäsenmaat.

Hallituksen otteet ovat kuitenkin olleet harmillisen vaisuja. Suomessa merkittävin teko tasa-arvon edistämiseksi olisi perhevapaauudistus, joka parantaisi naisten työmarkkina-asemaa. Tällaista ei ole luvassa. Sen sijaan hallitus aikoo toteuttaa muutoksen, joka lisäisi kyllä molempien vanhempien mahdollisuutta käyttää perhevapaita, mutta ei edistäisi naisten työllisyyttä. Tämä on iso pettymys.

Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on peräti EU-maiden seitsemänneksi suurin. Taustalla on paitsi Suomen poikkeuksellisen vahva työmarkkinoiden jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin, juuri naisille kasautuvat perhevapaat. Niillä on dramaattinen vaikutus sekä naisten työuriin, urakehitykseen, palkkoihin että aikanaan eläkkeisiin. Näihin epäkohtiin kannustan hallitusta nyt rohkeasti puuttumaan.

Euroopan tasolla naisten aseman vahvistamiseen on tartuttu tosissaan. Ursula von der Leyenin poliittisessa ohjelmassa tästä oli useita linjauksia, jotka vahvistettiin juuri nyt naisten päivän alla julkistetussa Euroopan unionin 2020–2025 tasa-arvostrategiassa. Erityisen huomion kohteena ovat naisten palkkatason parantaminen, naisten osuuden vahvistaminen niin politiikan kuin yrityselämänkin johtotehtävissä sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän torjuminen.

Koko Euroopan tasolla naisten koulutustaso on jo miehiä korkeampi. Siitä huolimatta naisten palkat ovat keskimäärin 16 prosenttia alhaisemmat ja myös työllisyysaste miehiä alempi. Näin myös Suomessa.

Pelkästään taloudellisesti on arvioitu EU-alueen menettävän tässä 370 miljardia euroa vuodessa. Naisten osaaminen ja potentiaali kannattaa ottaa käyttöön.

Henna Virkkunen, europarlamentaarikko (kok.)