SuosittelemmeKouvolalaiset kauppiaat turvasivat lähilihan saannin ostamalla teurastamon

Lukijalta: Gösta Björkenheim oli mesenaattien esikuva ja saa nyt nimikkopuistikon Kuusankoskelle

Hiljattain pidetyssä sisällissodan muistovuoden päätösseminaarissa painotettiin historian vaikeiden vaiheiden avoimen käsittelyn tärkeyttä. Siksi on vielä tässä vaiheessa syytä tuoda esiin kauppaneuvos Gösta Björkenheimin merkittävä rooli Kuusankosken tehdasyhdyskunnan kehittäjänä ja huomattavana lahjoittajana.

Vuonna 1912 käyty pitkä lakko työajan lyhentämisen puolesta oli epäilemättä sysäyksenä siihen, että tultuaan 1913 nimitetyksi Kymin toimitusjohtajaksi Björkenheim katsoi, että oli tullut tehdasyhdyskunnan kehittämisen vuoro. Vuosien 1915 ja 1916 tilinpäätöksiin tehtiin suuria varauksia, jotka yhdessä Björkenheimin ja eräiden muiden henkilöiden lahjoitusten kanssa nousivat 4,7 miljoonaan markkaan.

Hän kuvitteli, että asiat voidaan hoitaa neuvottelemalla.

Summan muuntaminen nykyrahaksi ei kerro sen todellisesta arvosta, mutta vuoden 1916 Tilastollinen vuosikirja valaisee lukuja selkeästi. Opuksen mukaan Helsingin yliopiston kulut olivat kaksi miljoonaa markkaa ja koko oikeuslaitoksen 6,5 miljoonaa. Suomen paperiteollisuuden työntekijöiden palkat olivat 13 miljoonaa markkaa.

Björkenheimin kokoamasta 4,7 miljoonan summasta meni 1,5 miljoonaa avustuskassojen yhtenäistämiseen, miljoona ammattikoulun rakentamiseen sekä tulevan kirkon ja pappilan tarpeisiin. Vuoden 1916 tantiemistaan Björkenheim lahjoitti lähes puoli miljoonaa markkaa muun muassa keuhkotautiparantolan rakentamiseen, eläkeläisten asuntoihin sekä lastenseimeen. Tähän lahjoitusnippuun kuului lisäksi Kymin Virkamiesklubin taiderahasto.

Kun sisällissota alkoi 1918, hän jäi paikkakunnalle johtamaan Kymiyhtiötä. Hän kuvitteli, että asiat voidaan hoitaa neuvottelemalla. Tämä oli väärä kuvitelma, koska punaisten vallattua tehtaat heidän johtajansa eivät olleet paikkakuntalaisia, vaan muualta tulleita armottomia miehiä, joiden kanssa ei neuvoteltu.

Sodan lähestyessä loppuaan 28.4.1918 Björkenheim noudettiin kotoaan ”lyhyeen neuvotteluun”. Hänen mukaansa lähti SPR:n lääkäri Kaarlo Hjelt, joka sattui olemaan käymässä kauppaneuvoksen luona. Miehet vietiin Korialle, missä ei kuitenkaan enää neuvoteltu, vaan kumpikin ammuttiin rautatiesillalla ja työnnettiin Kymijokeen.

Koska Kuusankoskella ei ole muistomerkkiä paikkakunnan suurelle mesenaatille, Kymin Virkamiesklubi on tehnyt Kouvolan kaupungille aloitteen Björkenheimin entisen asunnon, nykyisen Ravintola Kymin Huvilan, ympäristön nimeämiseksi hänen mukaansa. Päättäjät ovat suhtautuneet esitykseen myönteisesti, joten kyseinen alue tulee vireillä olevassa kaavassa saamaan nimen Gösta Björkenheimin puistikko.

Eero Niinikoski, kulttuurineuvos, Kuusankoski