Lukijalta: Kouvolan teatterin tuen leikkaaminen vie samalla myös lipputuloja ja valtionosuuksia

Suomen Teatterit ry vetoaa Kouvolan teatterin puolesta lukijakirjeessään: "Ylimitoitettujen leikkausten seurauksena olisi uhka voimistuvasta rahoituksen ja toiminnan syöksykierteestä"



Seikkailuklassikko Peter Pania on esitetty Kouvolan
teatterissa tänä vuonna.

Kuvassa vasemmalta Panu Poutanen, Veli-Matti Karén, Matias Husgafvel, Tiina Winter, Ilona Huttunen, Ella Runni ja Toivo Kleimola.
Seikkailuklassikko Peter Pania on esitetty Kouvolan teatterissa tänä vuonna. Kuvassa vasemmalta Panu Poutanen, Veli-Matti Karén, Matias Husgafvel, Tiina Winter, Ilona Huttunen, Ella Runni ja Toivo Kleimola.

Kouvolan teatteri on valtionosuusteatteri ja tärkeä osa Suomen alueellisesti kattavaa taidelaitosverkostoa. Koko maan laajuisen taidelaitosverkoston keskeinen lähtökohta on valtion rahoituksen ohella kaupungin tuki alueellaan toimivalle teatterille. Siksi valtionosuuden (VOS) kehitys on laskennallisesti kytketty teatterin kokonaistulojen ja kustannusten kehitykseen. Jos teatterin toimintaa joudutaan olennaisesti supistamaan, myös sen toimintaan kohdistettu valtion tuki automaattisesti laskee vastaavassa suhteessa.

Teatterin rahoituskeskustelun taustaksi on hyvä myös muistuttaa, että pitkän taantuman johdosta VOS-rahoitteisen näyttämötaiteen kentän valtion tuet ovat jo kauan laskeneet, mutta alan palkka- ja tilakustannukset kasvavat yhteiskunnan yleisen kustannuskehityksen mukana.

Teatteri on Kouvolan kaupungille paljon muutakin kuin kuluerä budjetissa.

Vuosina 2011–2019 VOS-näyttämötaiteen henkilötyövuoden hinta on laskenut yli kuusi prosenttia. Samalla aikavälillä kunta-alan palkkakehitystä seuraavat palkkakustannukset ovat kehittyneet ammattiryhmistä riippuen 10–15 prosenttia. Nyt valtio on tekemässä tähän pitkäaikaiseen laskevaan trendiin kauan kaivattua korjausliikettä.

Teatteri on Kouvolan kaupungille paljon muutakin kuin kuluerä budjetissa. Se on keskeinen kulttuuripalvelu ja hyvinvoinnin ja elämysten tuottaja kaupungin ja sen lähialueiden asukkaille. Kaikessa teatterin talouteen liittyvässä keskustelussa on aina syytä painottaa, että teatterin toiminnalla on tutkitusti huomattava aluetaloudellinen merkitys ja positiivinen vaikutus matkailu-, ravintola-, majoitus- ym palvelualojen toimintaan ja talouteen.

Toivomme, että kaikki edellä esitetyt argumentit otetaan riittävällä vakavuudella huomioon keskustelussa Kouvolan teatterin rahoituksesta paitsi vuodelle 2020, myös pitemmällä tähtäimellä. Tosiasia kuitenkin on, että kaupungin tuen leikkaaminen vaikuttaa suoraan teatterin kahteen keskeiseen tulonlähteeseen: esitystoimintaan kohdistuvat säästöt heikentävät teatterin mahdollisuuksia kerätä lipputuloja, ja henkilöstökuluihin kohdistuvat säästöt vaikuttavat negatiivisesti teatterille maksettavaan laskennalliseen valtionosuuteen.

Ylimitoitettujen leikkausten seurauksena olisi uhka voimistuvasta rahoituksen ja toiminnan syöksykierteestä tilanteessa, jossa teatterilla olisi historiallinen mahdollisuus pikemminkin vahvistua ja kehittää toimintaansa, kun esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmää juuri ollaan kehittämässä. Uuden järjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuonna 2022.

Kouvolan kaupungin teatterin tukea koskeva leikkausesitys sattuu samaan ajankohtaan, jolloin valtio on vuoden 2020 budjettiesityksessä vahvistamassa Kouvolan teatteria yhdellä lisähenkilötyövuodella, ja lisäksi teatterin valtionrahoitusta vahvistaa tilapäinen, mutta huomattava indeksikorotus vuodelle 2020.

”Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden turvaaminen ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitusohjelman keskeisiä kulttuuripoliittisia tavoitteita. Myös käynnissä oleva valtionosuusuudistus tulee lisäämään alan toimijoiden toimintamahdollisuuksia kentällä laajemmin”, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) ministeriön budjettiesityksen perusteluissa.

Tilanne näyttää valtion rahoituskehityksen osalta siis hetkellisesti paremmalta vuodelle 2020, mutta on erittäin tärkeää ymmärtää, että merkittävä osa vuoden 2020 VOS-korotuksesta on laskennallisessa järjestelmässä alan investointeja huomioivaa tilapäistä korotusta, ja teattereiden valtion rahoitus palaa jo vuonna 2021 olennaisilta osiltaan entiselle, korottamattomalle tasolleen.

Jotta valtion hyvä tarkoitus kehittää ja vahvistaa koko Suomen laajuista taidelaitosten verkostoa voisi toteutua, on välttämätöntä, että myös taidelaitosten ylläpitäjäkunnat osallistuvat edelleen riittävällä panoksella toiminnan rahoittamiseen. Vetoamme siksi Kouvolan kaupungin päättäjiin:

Ymmärrämme välttämättömän tarpeen sopeuttaa kaupungin menoja vaikeaan taloustilanteeseen, mutta toivomme, että turvaatte teatterin tulevien vuosien kaupunginrahoituksen kuitenkin sellaiselle tasolle, että teatterin valtionosuusrahoitus ei tarpeettomasti lähde ylimitoitettujen leikkausten johdosta laskuun.

Tällaisessa tilanteessa kaupunki heikentäisi paitsi kaupungille tärkeän kulttuurin vetovoimatekijän toimintamahdollisuuksia, myös kaupunkiin laskennallisessa järjestelmässä kohdistuvia kulttuurin valtiontukia, jotka väistämättä lähtevät nopeasti laskuun, mikäli teatteri joutuu supistamaan toimintansa tasoa nykyisestä kaupungin leikkauksista johtuen.

Maija Perho, sosiaalineuvos, Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja
Tommi Saarikivi, varatuomari, Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja

Uusimmat uutiset