Lukijalta: Mihin tietoyhteiskunnan aikana tarvitaan 18 maakuntaa?

Kymsoten hallituksen kouvolalaiset jäsenet ja sen johtaja julistavat näkyvästi Kymenlaakson maakunta- ja sosiaaliuudistuksen onnistumista. Kaikenlainen Kymsoten arvostelu on tässä vaiheessa paheksuttavaa jopa kiellettyä. Voisitteko julistuksen sijaan kertoa faktoja, millä mittapuulla Kymsote on onnistunut?

Tavoitteena oli tarjota parempaa palvelujen saatavuutta ja nopeampaa hoitoon pääsyä. Kohoavia kustannuksia tuli pystyä hillitsemään. Piti tulla jopa säästöjä! Maakunnan tuli tarjota leveämpiä hartioita ja tehostunutta hallintoa.

Veronmaksajan näkökulmasta kustannukset ovat räjähtäneet aivan käsistä.

Veronmaksajan näkökulmasta kustannukset ovat räjähtäneet aivan käsistä. Jo ensimmäisen vuoden lisälasku Kouvolalle on yli 26 miljoonaa! Samalla sosiaali- ja terveyspalveluja on leikattu merkittävästi. Entisestä aluesairaalasta on tullut maakunnan terveyskeskus. Vakavissa onnettomuustilanteissa lähin apu tulee hakea yli tunnin ajomatkan päästä Kotkasta, Mikkelistä tai Lahdesta. Hoitoon on jatkuvia jonoja. Vanhustenhoidossa on puutteita. Millä asteikolla tässä on onnistuttu?

Epäilemättä jonkinlainen hallinnon ja sosiaalipalvelujen uudistus tarvitaan edelleen. Mitä tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi tehdä? On esitetty verojen korotuksia ja valmistelujen jatkamista. Miksi rahaa pitäisi kerätä lisää tehottomuuteen ja jatkaa palvelujen heikentämistä? Voisiko jotakin todella parantaa?

Aloitetaan hallinnosta. Suomessa toimi vuodesta 1634 vuoteen 2009 aluehallinnosta vastanneet läänit, siis lähes 400 vuotta! Itsenäisyyden aikana meillä on ollut keskimäärin noin 10 lääniä, viimeksi ainoastaan kuusi. Mihin siis tarvitaan 18 maakuntaa, nykyisen tietoyhteiskunnan aikana? Leveät hartiat? Kymen lääni vastasi aikanaan sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan maakunnista. Sitä ennen oli Viipurin lääni, joka kattoi myös rajantakaisen alueen.

Entäpä sosiaalipalvelut? Palvelut on järkevintä toteuttaa lähellä tarvitsijaa. Kouvolaan tulee ehdottomasti saada ympärivuorokautinen erikoislääkäri- ja sosiaalipäivystys sekä mahdollisuus leikkaustoimintaan. Nämä tarvitaan kriisitilanteita ja normaalioloja varten. Tämä on myös kustannustehokkainta. Palvelujen läheisyys parantaisi hoitoon pääsyä ja vähentäisi merkittävästi sosiaali- ja terveysmatkailua Kotkaan ja muihin kuntiin. Vaativan hoitotyön kautta Kouvolaan saataisiin rekrytoitua alan henkilöstöä ja palautettua työpaikkoja. Säästöä tulisi myös turhan rakentamisen ja ympäristökuormituksen vähennyttyä. Vakavissa onnettomuuksissa apu olisi lähellä.

Vaaleissa meidän tulee löytää päättäjät, jotka uskaltavat rohkeasti ajaa kouvolalaisten etuja. Päättäjillä tulee olla kykyä nähdä kokonaisuuksia ja kustannuksia. Veroeurot kannattaa käyttää palveluihin eikä tehottomaan hallintoon. Nyt kannattaa tarkastella ehdokkaita uusin ajatuksin vaaliuurnilla!

Risto Kosonen, Kouvola