Lukijalta: Kasvava paine hillitä ympäristötuhoja siirtää kuljetuksia maanteiltä sisävesille

Sisävesikuljetukset ovat ympäristöystävällisiä, turvallisia ja kustannustehokkaita. Näin todetaan useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tavaraliikenteen tutkimuksissa. Suuri osa kotimaisista asiantuntijoistamme luottaa sisävesikuljetusten määrän kasvuun tulevaisuudessa – kasvun aikataulu on ainoa asia, josta ei vielä ole selvyyttä. Suurimpana esteenä liikenteen kasvattamiselle on pidetty sitä, että kuljetukset eivät kylmimmän talvikauden vuoksi ole ympärivuotisia.

- Miksi liikennettä ei tehdä ympärivuotiseksi?, kysyttiin Lappeenrannassa järjestetyssä Vesitiepäivä 2019 –seminaarissa tammikuun 23. päivä. Suomessa on innovoitu upea motorisoitu irtokeula, jonka turvin sisävesille pystytään tuottamaan tehokkaita jäänmurtajia. Saimaan kanava puolestaan pystytään pitämään talvella toiminnassa, jos kanavajaksoihin syötetään lämmintä vettä.

Sisävesikuljetusten todellinen kasvu vaatii myös linkittymistä kansainvälisiin kuljetusvirtoihin.

Kanavan uudistusta koskevat selvitykset on tehty, ja sulkujen pidennykselle ja vedenkorkeuden lisäämiselle tarvittavat suunnitelmat ovat valmiit. Miksi tavaraa ei vielä siirry maantiekuljetuksista sisävesille?

Näyttää siltä, että yritykset odottavat valtion tekevän ensimmäisen ja ratkaisevan liikkeen. Liikenneväylätoteutukseen odotetaan entistä tuntuvampaa valtion panosta ja uutta poliittista tahtotilaa. Samasta suunnasta odotetaan myös ympäristökannusteita, kuten esimerkiksi romutuspalkkioita, koska laivakannan on uusiuduttava selviytyäkseen tulevista haasteista.

Liikenne- ja viestintäministeriö tunnustaa, että sisävesien ja rannikkokuljetusten rahoituksissa on olemassa epäsuhta, mutta samalla se odottaa aktivoitumisen merkkejä yrityksistä. Jos tavarakuljetuksia ei ole tiedossa sisävesille kuin 9–10 kuukaudeksi, miksi pitäisi luoda ympärivuotinen kuljetusverkosto? Samalla LVM peräänkuuluttaa yrityksiltä lisää vastuuta kustannusrakenteiden ja ympäristövaikutusten seurantaan.

Kuka siis uskaltautuu rikkomaan paikalleen jähmettyneen strategisen jännitteen?

Saattaa hyvin olla, että tilanteeseen löytyy ratkaisu pattitilanteen ulkopuolelta. Ympäristötuhojen hillitseminen tulee aiheuttamaan teollisuudelle uusia kustannuksia. Tämä tosiasia pakottaa teollisuuden tehostamaan toimintaansa niin, etteivät uudet kustannuserät nosta liikaa asiakashintoja. Uusi kustannusrakenne asettaa eri kuljetusmuodot väistämättä kustannus-hyöty-järjestykseen. Ja viimeistään tässä vaiheessa sisävesikuljetukset tulevat lyömään itsensä läpi.

Sisävesikuljetusten todellinen kasvu vaatii myös linkittymistä kansainvälisiin kuljetusvirtoihin. Suomi voi vahvimmillaan olla globaali kauttakulkumaa, joka on rakentanut eri kuljetusmuodoille toimivan yhteistyöalustan. Multimodaali yhteistyö vetää puoleensa uusia operaattoreita, uusia rahtityyppejä ja asiakkaita sekä hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia sähköisiä toimintamalleja.

Jos haluamme nopeuttaa sisävesien hyödyntämistä, on sen eduista puhuttava herkeämättä. Tästä syystä Euroopan unionin rajayhteistyöohjelmaan (ENI CBC) kuuluva InFuture-hanke välittää tietoa sisävesikuljetusten mahdollisuuksista eri sidosryhmille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankekumppanit tutkivat tapoja toteuttaa suomalais-venäläistä-yhteistyötä sisävesikuljetuksissa. Työ on osa Suomen globaalin kauttakulkuaseman vahvistamista.

Toomas Lybeck

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa.

Uusimmat uutiset