SuosittelemmeKouvolalaiset kauppiaat turvasivat lähilihan saannin ostamalla teurastamon

Pääkirjoitus: Lainaa otetaan syömämenoihinkin

Jopa joka viides suomalainen lainaa rahaa laskujen maksamiseen, ilmenee Intrum-konsernin tuoreesta maksutapatutkimuksesta. Osuus on huomattavan iso maassa, joka keikkuu maailman tulotilastojen kärkipäässä. Jos 700 000–800 000 kansalaista joutuu – etenkin toistuvasti – lainaamaan rahaa selvitäkseen tavanomaisista menoista, on asiaa syytä selvittää paremmin. Onko kyse elämänhallinnan menettämisestä, kulutusyhteiskunnan paineista vai siitä, että yhteiskunta jakautuu yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin?

Rahaa lainataan monilta tahoilta, perheeltä, ystäviltä ja perinteisiltä pankeilta. Tutkimukseen vastanneista viidennes eli noin 150 000 suomalaista oli joutunut turvautumaan myös kulutusluottoon arkisista menoista selvitäkseen. Se ei ole normaalia, ja vaarana on lisäksi velkakierteen pahentuminen entisestään. Kulutusluottojen korkeampien korkojen takia elämisestä tulee entistä kalliimpaa.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen menisi jopa niin pitkälle, että kieltäisi pikavippien markkinoinnin. Ylen aamu-tv:n haastattelussa maanantaina Puttonen syytti pikavippiyhtiöitä lainojen tuputtamisesta. Maksuhäiriömerkintöjä on jo yli 380 000 ihmisellä. Puttosen mielestä luku on Suomen oloissa mittava ja todellinen ongelma, jos taloussuhdanne kääntyy huonoksi.

Pikavippien ja kulutusluottojen markkinoinnin lopettaminen samoin kuin positiivisen luottorekisterin perustaminen toisivat varmasti apua tilanteeseen, mutta eivät poistaisi perusongelmaa. Kansalaisten pitäisi senkin jälkeen selvitä jotenkin vuokristaan, terveydenhoitokuluistaan ja matkapuhelinlaskuistaan.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi