Lukijalta: Tehostettu palveluasuminen liipaisimella – Mäkikylän lakkautusuhka herättää paljon kysymyksiä

Ikäihmisten palvelujen sisällön laadun ja määrän turvaamiseksi on paiskittava hartiavoimin työtä. Siihen työhön tarvitaan ammatillisuutta, asennetta ja asianmukaisia resursseja. Kodikas asumispalveluyksikkö voi joskus olla vanhuksille mieluinen ja sopivin vaihtoehto. Palvelun sisältö ja ihmisen kunto ovat ratkaisevat tekijät – seinät ja katto eivät riitä.

Kysymyksessä on suuri väestöryhmä, joka on antanut kallisarvoisen panoksensa tämän yhteiskunnan puolesta. Suomen väestöstä lähes joka kymmenes on vähintään 75-vuotias (Tilastokeskus, 2019).

Kouvolan Sanomat uutisoi 8.9.2020, että Mäkikylän tehostetun palveluasumisen yksikköä ollaan lakkauttamassa! Tätä suunnitelmaa on tarkasteltava kriittisesti ennen päätöstä.

Artikkelissa Kymsoten Koti, asumis- ja hoivapalvelujen johtaja totesi, että kysymyksessä on suunnitelma ja muutokset ovat mahdollisia. Perustelut ja laskelmat suunnitelman hyödyistä, säästöistä ja kustannuksista selvitetään ajoissa. Se, että vaikuttimena ovat lyhytaikaiset säästöt, ei yllätä, mutta ne eivät myöskään riitä.

Vanhustenhuollon valtakunnalliset ja paikalliset linjaukset ja suositukset laadittiin muutama vuosi sitten. Tavoitteeksi asetettiin laitoshoidon hallittu vähentäminen ja avohoidon tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon vahvistaminen. Käynnistettiin rakennemuutos. Rakennemuutoksen kerrotaan ko. jutussa etenevän mukavasti.

Haluamme kysyä, mitä tarkoittaa ja kenen kannalta mukavasti? Korvaamaton kotihoito toimii jo nyt äärirajoillaan. Miten iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin vastattaisiin siten, että asumispalvelu ylläpitäisi tai edistäisi henkilöiden fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä turvallisuutta? Miten muutos vähentäisi henkilöstön jatkuvasta liikkumisesta johtuvaa hämminkiä tai koronamaailmassa olevaa altistumisriskiä? Unohtamatta vilkasta autorallia päästöineen (vrt. kaupunkistrategiat).

Mäkikylän palvelukeskusta koskeva artikkeli antoi pohdittavaa ja kysymyksiä. Lisäpontta antoi Valtion talouden tarkastusviraston jälkiseurantaraportti ikäihmisten palveluiden tilanteesta.

Lakkauttamistoimenpiteestä johtuen keveämpien asumispalveluiden tarve ja kotiin vietävien palvelujen tarve lisääntyy. Miten käy lyhytaikaishoidon?

Lyhytaikaishoito on kevyempien palvelujen piirissä olevan asukkaan tärkeä hoitomuoto ja suuri apu omaisille. Minne asukkaat sijoitettaisiin intervallijaksolle ja miten kotipalvelun jo nyt tiukka henkilöstöresurssi lisäyksineen hoidettaisiin? Millaisia lyhytaikaishoidon järjestämisen suunnitelmia on? Mitä pysyvän 24/7-asumispalvelun suunnitelmia on?

Kotihoidolla tarkoitetaan yhdistettyä kotipalvelua tukipalveluineen sekä kotisairaanhoitoa ja siihen liittyvää kuntoutusta ja yöhoitoa. Millaisia ajatuksia on hälytyksistä ja sairaankuljetuksista? Mitkä ovat kustannukset vrt. säästöt?

Muistisairaiden erityistarpeet ja turvallisuus, liikuntarajoitteisten asunnon muutostyöt ja esteettömyys? Turvallinen lääkehoito ja sopiva ravitsemus, hyvä hygienia? Ihmiskontaktit, ulkoilu, virikkeet?

Mitkä ovat arvioidut muutoksen aiheuttamat kustannukset asiakkaalle ja säästöt palvelun tilaajalle tarvittavien panostusten jälkeen?

Millaisiin laskelmiin Kymsote perustaa käsityksen siitä, että kevyempien palveluiden piirissä tapahtuva hoito on edullisempaa ja vahuspalvelulain mukaisiesti laadultaan hyvää?

Tunnemme toimialaa ja olemme kokeneet monenlaista – sekä varsinaisessa työssä että sivusta seuraten. Näissä muutoksissa joku jää aina ilman jotakin. Valitettavan usein se on joukko, joka ei syystä tai toisesta kykene pontevaan puolustukseen.

Mäkikylän palvelukeskuksen toiminnan säilyttämisen puolesta:

Liisa Sburatura, sh, evp

Merja Tenetz, esh, evp

Ulla Maria Hoikkala, toimittaja

Marja-Terttu Virtanen, erityisopettaja, evp

Seija Fontell, omainen