Lukijalta: Ilman tukia kulttuuria on mahdotonta pyörittää — Esimerkiksi 20 prosentin leikkaus toiminta-avustuksesta on melko lamauttava

Viime viikolla Kouvolan säästölistalle pääsi liikunnan ja kulttuurin toimiala. Etenkin taiteen ja kulttuurin rahoituskeskustelu herättää aina tunteita ja mielipiteitä, oli asiaan henkilökohtaista kosketuspintaa tai ei. Puolustajien mielestä julkisella tuella autetaan sellaista toimintaa, jota muuten ei syntyisi. Kriittisimmät soraäänet ihmettelevät, miksi tuetaan jotain, joka kiinnostaa vain ”kourallista porukkaa” ja lisäksi mokomat tuet vääristävät markkinoita.

Minua harmittaa se, että keskusteluissa kaikki toimijat laitetaan samalle lähtöviivalle, jolloin vastakkainasettelu tuntuu olevan ”tiputuskilpailun” lähtökohta. Uskoakseni rakenne on sekä kulttuurin että liikunnan puolella hyvin samankaltainen. On ammattitason toiminta, sekä yksilö- että joukkuetasolla.

Kouvolankin alueella on suuri joukko ihmisiä, joille taide tai liikunta on työ.

Kouvolankin alueella on suuri joukko ihmisiä, joille taide tai liikunta on työ. Kulttuurin puolella ammattiteatteri, orkesteri ja musiikkiopisto ovat merkittävimmät työllistäjät. Sitten ovat harrastajat, joita saatetaan kuitenkin kannustaa eteenpäin ammattilaisvoimin. Hyvin usein harrastajaryhmät toimivat yhdistyspohjalta. Jäsenmaksuilla ei pitkälle mennä. Ilman tukia toimintaa on mahdoton pyörittää, vaikka vapaaehtoiset ovat usein todella sitoutuneita harrastukseensa.

Omakseen voidaan lukea lasten- ja nuorten toiminta. Ilman tätä ei ole tulevaisuutta. Lisäksi molemmilta kentiltä löytyy yrittäjyyttä, jossa saatetaan toimia erilaisissa rajapinnoissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveystyön kentällä. Sekä taiteen että liikkumisen merkitykset ihmisyydelle ja hyvinvoinnille ovat kiistattomia.

Toinen keskustelua vääristävä asia on tukisummien sisältämät ”haamueurot” eli kaupungin sisäisesti kiertävät vuokrat. Esimerkiksi näin: Tuen määrä 160 000 euroa, josta summasta vuokra-avustus on 100 000. Kaupunki maksaa sen, jonka jälkeen perii saman takaisin. Toimintaan jää esimerkiksi yhden henkilön palkkauksen mahdollistava vuosiavustus 60 000 euroa.

Parhaimmillaan tämä mahdollistaa sekä harrastajia että yleisöä kiinnostavan toiminnan samalla muodostaen alueelle yhden vetovoimatekijän lisää. Ikävä kyllä surullisen usein tämän henkilön resurssi menee siihen, että hän etsii rahoja kiinteisiin kuluihin ja siihen itse toiminnan mahdollistamiseen.

Kun toiminta perustuu taloudellisesti näin haavoittuvaan ja valmiiksi melko mahdottomaan yhtälöön, on esimerkiksi 20 prosentin leikkaus toiminta-avustuksesta melko lamauttava. Itse toimintaan tarkoitetusta osuudesta se tässä esimerkissä tarkoittaa yli puolta eli 32 000 euroa. Toimintaan jää 28 000.

Mietin millainen Kouvola olisi, jos esimerkiksi vuoden ajaksi lopettaisimme kaiken taide-, kulttuuri- ja liikuntatoiminnan? Luulen, että jo hyvin pian risupallon lisäksi liikkuisivat vain synkät ajatukset. Siinä sitä onkin vetovoimaa.

Piia Kleimola, teatteri- ja draama-alan toimija, Kouvola

Luetuimmat