Lukijalta: Hyväksyikö kansa nykyisen EU:n?

Euroopan unionissa suunniteltu elvytyspaketti, jota rakennetaan koronakriisiin vedoten, muuttaisi toteutuessaan unionin luonteen tulonsiirtounioniksi. Kyseessä on totaalinen muutos EU:n luonteeseen.

Suomen suunniteltu kokonaisvastuu elpymisvälineestä on valtavat 13 miljardia euroa, josta osa on takausvastuita. Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Nettomaksettavaa on siis 3,4 miljardia euroa, olettaen, että Suomi osaa hakea kaiken sille kuuluvan rahoituksen. Suoran tuen lisäksi Suomi antaa myös lainoja, joiden takaisinmaksu on epävarmaa. Kokonaisuus käy kalliiksi suomalaisille. Perussuomalaisten kanta on, että jokainen valtio vastaa itse omista veloistaan.

Uskon, että Euroopassa kannattaa olla vapaakauppa-alue, kutsutaan sitä sitten EU:ksi tai joksikin muuksi. EU-liittovaltio sen sijaan ei hyödytä Suomea, koska se on siirtänyt päätöksenteon Berliiniin ja Pariisiin, missä Suomen etu ei kiinnosta.

Brexit oli EU:lle hieno mahdollisuus itsekritiikkiin ja suunnanmuutokseen, mutta EU jätti tilaisuuden käyttämättä. EU:n olisi kannattanut ottaa brexitistä opiksi ja höllentää otettaan jäsenmaiden omista asioista, mutta komissio valitsikin entistä tiiviimmän liittovaltion tien. Tällainen muutos saa toki miettimään, onko EU:n uudistaminen realistisempaa liittovaltion hajottamisen kautta kuin nykyisessä eurokratiassa.

On aika pohtia perimmäisiä kysymyksiä. Tuliko EU:sta sellainen itsenäisten valtioiden kauppaliitto, johon vuoden 1994 kansanäänestyksellä Suomen kansa antoi suostumuksensa, vai tuliko unionista jotain aivan muuta?

Ville Tavio

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja (ps.)