Lukijalta: Tuulta purjeisiin – Kuusankosken pylväiden puolesta

Kouvolaa on mainostettu Kymijoen kaupunkina. Paljon on jokimaisemaa kunnostettu Kuusankoskella, mutta miten on betonipylväiden laita? Kymijoen kulttuurikäyttöä hiertävät vuonna 1938 rakennetut 27–30-metriset upeat pylväät, joita on enää neljä jäljellä.

Kaupungin teettämän konsulttitutkimuksen mukaan yhden pylvään kunnostus maksaa 25 000 euroa ja purkaminen 16 000 euroa. Pylvään säilyttäminen maksaa vain 9 000 euroa enemmän kuin sen tuhoaminen. Arvio koskee ilmeisesti Kuusaantien varressa olevaa pylvästä numero 7. Muiden kolmen kunnostuskustannukset ovat oman ”kiikarikonsultaationi” mukaan huomattavasti pienemmät.

Pylväät on tehty liukuvalumenetelmällä. Sen aikaiset varmuus- ja turvallisuusmääräykset edellyttivät pylväsrakenteiden kestävän seuraavia rasituksia: tuulikuormat, lumi- ja jääkuormat johtimissa, lämpötilan vaikutukset, johtimien painot sekä yhden tai useamman johtimen katkeaminen.

Pylväs numero 7 on huonokuntoisena korjattava turvallisuusmääräykset täyttäväksi.

Onko konsulttitoimisto ottanut huomioon poranäytteet, betonin puristuslujuudet, raudoitusten kunnon ja pylvään korroosioasteen määrityksen? Suomessa lujuuslaskelmia tekevät ainakin VTT sekä Destia, jolla on myös rautainen siltojen kunnostusosaaminen.

Kunnostettuihin pylväisiin voitaisiin rakentaa laser-/ledtekniikalla erilaisia valaistuksia, jopa raakapurjeet. Silloin meillä olisi fregatti Kouvolan Joutsen Kymijoen maisemassa.

Jos tämä tuntuu vaikealta, kannattaa tutustua Haminan aikaansaannokseen. Maailman suurin, koripallokentän kokoinen Suomen lippu liehuu satametrisessä tangossa. Hankkeen hinta oli noin miljoona euroa.

Pentti Iitti

Luetuimmat

Uusimmat uutiset