Lukijalta: Kolmikantainen sopiminen on ollut tärkeää hyvinvointivaltion synnyn kannalta

Suomalaisilla työpaikoilla oli noin 100 vuotta sitten vallalla vahva paikallisen sopimisen kulttuuri. Ammattiliitoilla ei sopimisoikeutta ollut, ja jokainen sai hoitaa omat palkka-asiansa ihan itse. Eikä siinä juuri irtisanomissuojan perään kyselty, kun väkeä laitettiin kilometritehtaalle. Silloinko Suomi oli menestyvä, dynaaminen ja eteenpäin katsova yhteiskunta? Tätä aikaa nykyinen oikeistohallitus EK:n, ja etenkin Suomen Yrittäjien tuella kovasti nyt haluaa takaisin.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa alettiin rakentaa kolmikantaiselle sopimiselle perustuvaa yhteiskuntaa, jossa työntekijöiden oikeudet on turvattu. Tämä on ollut hyvin tärkeää hyvinvointivaltion synnyn kannalta. Tasainen hyvinvointi ja pienet tuloerot ovat taanneet myös yhteiskuntarauhan. Sopimisen kulttuuri, yleissitovat työehtosopimukset ja työntekijöiden vapaa järjestäytyminen, niistä on tämä maa rakennettu.

Tasainen hyvinvointi ja pienet tuloerot ovat taanneet myös yhteiskuntarauhan.

Viime vuosina pääomatulojen osuus verrattuna ansiotuloihin on noussut huomattavasti, joka on kasvattanut tuloeroja, sillä pääomatulot tunnetusti kerääntyvät niille, joilla pääomaa jo on. Juha Sipilän hallitus on tätä kehitystä vauhdittanut esimerkiksi leikkaamalla julkisen puolen työntekijöiden lomarahoja kolmanneksella ja siirtämällä työnantajien työeläke- ja sosiaaliturvamaksuja työntekijöiden maksettaviksi. Suomea koitettiin laittaa kuntoon leikkaamalla, mutta lähestulkoon ainoa mistä ei leikattu olivat yritystuet, joita maksetaan suuryrityksille, jotka tahkoavat samalla mukavaa tulosta omistajilleen.

Eriarvoistuminen on pysäytettävä ensi vaalikaudella, mutta sitä ei tehdä solmimalla kiky-sopimuksia (Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei sopimusta hyväksynyt), eikä leikkaamalla koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Reilut työehdot ja yleissitovat työehtosopimukset ovat asioita, joita täytyy edistää, jotta eriarvoistuminen ei pääse kasvamaan entisestään. Nykyisen hallituksen tiiviit yhteydet yritysmaailmaan ovat näkyneet suurituloisia suosivassa ja ay-liikettä kyykyttävässä politiikassa. Verohelpotukset ovat suuntautuneet niille, joilla varallisuutta on, ja samalla kaikkein pienituloisimmilta on leikattu.

Mika Byman, lähihoitaja, kansanedustajaehdokas (vas.), Kouvola