Lukijalta: Kuntatalouden konsulttitoimeksiannoissa tarvitaan syväosaamista, pitkää kokemusta ja parkkiintunutta nahkaa

Keskustelu sopeutustoimista käy monessa Suomen kunnassa kiivaana koronan ja soten kiristäessä taloutta. Kun pöydällä on esimerkiksi lähikoulun lakkauttaminen, on päivänselvää, että niin kuntapäättäjiä kuin kuntalaisia kuumottaa.

Käytännössä monessa kunnassa ollaan kuitenkin jo tilanteessa, jossa helpot keinot säästöjen aikaansaamiseksi on käytetty ja ilman kattavaa palveluiden kartoitusta on vaarana ajautua kriisikuntamenettelyyn. Vaadittavat päätökset, jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen, eivät ole helppoja tai mukavia.

Usein konsultti pyydetään mukaan tilanteessa, jossa kunnan omat resurssit eivät enää riitä tilanteen ratkaisemiseen. Toisin kuin aiheesta käytävässä keskustelussa aika ajoin epäillään, tarkastelu on ehdottoman puolueeton: kohteena ovat kaikki vapaaehtoiset palvelut ja pakollisista yli lakisääteisen menevät ja arviointi tehdään aina kunnan toimittamien tietojen tai julkisten tietolähteiden pohjalta.

Selvitystyö tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan edustajien kanssa. Valmistelutyön tueksi ja ohjaamiseksi kootaan tyypillisesti poliittisista päätöksentekijöistä koostuva ohjausryhmä. Päätöksenteko on kuitenkin julkista, ja niissä pöydissä konsultti ei ole osallisena kuin korkeintaan kuulijana tai kunnan niin halutessa asioiden esittelijänä.

Mediassa on kritisoitu konsultteja ota tai jätä -asenteesta ehdotetun sopeuttamiskokonaisuuden esittelyssä. Käytännössä konsultti rakentaa toimenpide-ehdotukset vastaamaan kunnan säästötavoitteita. Jos kokonaisuus muuttuu, muuttuvat usein myös säästettävät eurot ja tavoite karkaa.

Jos sopeutettavaa ei selvitystyöstä huolimatta löydy tai kuntajohto ei halua edetä sopeuttamiseen, toimeksianto voidaan keskeyttää. Näin käy äärimmäisen harvoin. Konsultin tehtävä on etsiä vaikuttavimmat keinot taloudellisesti kestävään toimintaan tulevaisuudessa.

Eero Laesterä

Hallintotieteiden tohtori, FCG Finnish Consulting Group

Luetuimmat