Lukijalta: Kristinusko kuuluu suomalaiseen kulttuuriin — ”Olemmeko viemässä itse itseltämme oikeuden harjoittaa omia perinteitämme?”

On keskusteltu koulujen joulujuhlapaikasta ja haluttu häivyttää juhlasta kaikki kristillisyys. Vedotaan maahanmuuttajiin, ja kuitenkin monet muslimit tulevat kirkon tilaisuuksiin mielellään. Heille kirkkoa suurempi ongelma on sekulaari yhteiskunta. Ranskassa muslimit laittavat lapsensa mieluummin katoliseen kouluun kuin uskonnosta täysin suodatettuun valtion kouluun kirkon moraaliopetuksen takia.

Vaatimusten takana onkin pieni vähemmistö kantasuomalaisia, jotka haluavat riisua uskonnon niin kouluista kuin armeijastakin.

Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulun juhlissa voi olla edelleen uskonnollisia elementtejä, eikä yksityisen virren laulaminen tee juhlasta uskonnollista tilaisuutta (perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp).

Monet Suomen koulut jatkavat joulujuhlia entiseen malliin, ja oppilaat käyvät myös joulukirkossa. Luonnollisesti kirkkoon kuulumattomilla on tuolloin omaa ohjelmaa.

Joulu on alun perin pakanallinen juhla. Jeesus mainitaan myös Koraanissa. Muslimit eivät kuitenkaan usko, että Jeesus on Jumalan poika, mutta seimessä oleva lapsi ei julista ja enkelitkin toivottavat vain rauhaa ja hyvää tahtoa. Olen kuullut, miten muslimi-isä iloitsi, kun hänen tyttärensä oli puettu enkeliksi koulun joulukuvaelmassa.

Olemmeko viemässä itse itseltämme oikeuden harjoittaa omia perinteitämme? Muilla mailla ei ole tässä suhteessa ongelmia. Lontoon olympialaisissa veisattiin virsiä, ja heidän kansallislaulunsa on yhtä rukousta. Saksassa vietiin koululaisryhmiä Lutherin elämää koskeviin näyttelyihin, vaikka alle neljännesosa kuuluu kirkkoon. Lutherin ajatuksia oli banderolleissa pitkin kaupunkeja. He ovat ainakin ymmärtäneet, että kristinusko on osa heidän kulttuuriaan.

Totuus on, että Jumala jatkaa olemassaoloaan, uskommeko häneen tai emme ja tarvitsemme häntä viimeistään kuoleman ja onnettomuuden uhatessa. Hukkuvassa laivassa on tuskin yhtään ateistia ja sotien aikana rukoiltiin paljon.

Sirkku-Maria Tommola, FM, Kuusankoski

Luetuimmat

Kommentoidut