Lukijalta: Puutarhanhoidonkin on oltava vastuullista

Etelä-Suomessa kevät on edennyt hieman etuajassa, ja koronan vuoksi monella on aikaa puuhata kotonaan. Puutarhoja onkin alettu työstää vauhdilla. Istutusvalinnat täytyy kuitenkin miettiä tarkkaan. Meille on nimittäin muodostumassa uusia haitallisia vieraslajeja huolimattoman puutarhanhoidon vuoksi.

Siellä täällä piha-aitojen ulkopuolella leviää sitkeitä, vihreinä talvehtivia, monivuotisia perennoja. Osa valitettavasti kasvaa jo metsien reunoilla vailla minkäänlaista kontrollia. Näin ne pääsevät heikentämään luonnonkasvien selviytymistä.

Moni perennalaji on lisäksi epäkiitollinen käsin kitkettäväksi. Tarpeeksi isoihin esiintymiin tarvitaan tulevaisuudessa maansiirtokoneet avuksi, ellei kasvien leviämiseen puututa ajoissa.

Perennojen lisäksi muun muassa terttuselja, isot piiskut, pensaskanukka, viitapihlaja-angervo sekä rusopajuangervo ovat karkaamassa luontoon huolestuttavaa vauhtia.

Älkäkäämme unohtako lajeja, jotka laki määrää jo torjumaan, kuten jättipalsamia ja komealupiinia.

Mitään puutarhajätettä ei tule heittää luontoon, ei edes tontin reunalle. Kaikki jätteet käsitellään omalla pihalla – kompostoimalla, mädättämällä tai muulla asiallisella keinolla. Puutarhajätekasoja kannattaa myös oppia sietämään. Samalla moni hyönteinen, sieni, jäkälä, sammal tai siili voi saada kodin. Poissa silmistä, poissa mielestä -mentaliteetti ei sovi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen pitää meidät terveinä. Mitä moninaisempi lajisto on bakteeritasolta alkaen, sitä vahvempi vastustuskyky meille luontokosketuksesta kasvaa. Monipuolinen kasvillisuus turvaa myös mustikan ja monen muun ravintokasvimme pölyttäjien elinolot.

Jos ei voi olla täysin varma, että vuosienkin päästä on kyvykäs hoitamaan puutarhaansa, vapaasti leviäviä lajikkeita ei tule istuttaa. Pihaa voi kaunistaa amppeleilla, maatiaishyötykasveilla tai, mikä suotavinta, niittykukilla.

Anne Ikäheimonen, Pihlajasirkus, Kouvola

Luetuimmat