Lukijalta: Uusi hallitusohjelma on demokratian ja ihmisoikeuksien voitto

Suomi sai hallitusohjelman ja hallituksen. On hieno demokratian osoitus, että viisi puoluetta pystyivät neuvottelemaan omat tavoitteensa yhteiseksi ohjelmaksi. On selvää, etteivät esimerkiksi keskustan konservatiivisen siiven ja vasemmiston liberaalin laidan näkemykset ole helposti yhteensovitettavissa – nyt siihen kuitenkin pystyttiin.

Vaikka hallitustaival tulee varmasti sisältämään myös yhteentörmäyksiä, ovat lähtökohdat hyvät. On myös huojentavaa, että hallituksella on eduskunnassa selvä enemmistö. Hallitusohjelma on lasten, koulutuksen, ympäristön, ja ihmisoikeuksien ohjelma. Hallitusneuvotteluja läheltä seuranneena, olen lopputulokseen tyytyväinen. Suurin osa puolueeni asettamista tavoitteista toteutui täysin tai muokattuna.

Itse olen kannattanut sanktioita sellaisille valtioille, jotka sysäävät oman vastuunsa muille.

Yksi ennen vaaleja paljon keskustelua herättänyt asia oli maahanmuuttopolitiikka – erityisesti turvapaikka- ja pakolaispolitiikka. Tämä herkkä ihmisoikeuksiin kytkeytyvä globaalin vastuun osa-alue on ollut erityisen huomion kohteena syksyn 2015 jälkeen. Yhteiskunnalta on vaadittu inhimillisiä ratkaisuja asioiden kehittämiseksi.

On hienoa, että kun Suomi on aloittamassa EU puheenjohtajamaana, on hallitusohjelmaan kirjattu selvä pyrkimys Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan rakentamiseksi. Tämä eurooppalainen yhteistyö konkretisoituu esimerkiksi vastuunjakoasioissa, sekä ulkorajavalvonnan tehostamisessa. Vapaamatkustajan roolissa olevat valtiot, jotka kuvittelevat keräävänsä unionin hyödyt ilman vastuunottoa esimerkiksi pakolaisasioissa, on hallitusohjelman perusteella mahdollista asettaa vastuuseen. Itse olen kannattanut sanktioita sellaisille valtioille, jotka sysäävät oman vastuunsa muille.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän kehittämisen ja kiintiöpakolaisten lukumäärän asteittaisen nostamisen näen viisaana –ovathan pakolaisleireillä olevat ihmiset niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Syksyllä 2015 käynnistyneen turvapaikanhakijoiden suuren määrän aiheuttama yksi kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä lisännyt tekijä oli hakemusmenettelyjen kohtuuton venyminen. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite käsitellä turvapaikkahakemukset kuuden kuukauden tavoiteajassa. Teknisen valvonnan –jalkapannan– mahdollisuutta kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden valvonnassa on kritisoitu. On kuitenkin tunnistettava, että tekninen valvonta on vaihtoehto kustannuksiltaan kalliille säilöönotolle, ja sitä käytetään vain perustelluista syistä. Toimintatapa vaatii lakimuutoksen, ja onkin tärkeää, että laki määrittää tarkat reunaehdot sille, että miten valvontaa toteutetaan oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Juha Huhtala (vihr.), Kouvola

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut