Lukijalta: Lomautukset tekevät kouluista säilytyslaitoksia — Opetussuunnitelma ei toteudu niiden aikana

Vahteron koulun vanhempaintoimikunta on äärimmäisen huolestunut lastensa koulunkäynnistä mahdollisten lomautusten toteutuessa. Ennen päätöksentekoa kuntapäättäjillä tulee olla tiedossa edellisten lomautusten kokemukset.

Lasten ja nuorten arki, turvallisuuden tunne sekä opetussuunnitelman mukainen opetus vaarannetaan kertaluonteisen säästön takia. Säästön, joka ei muuta pysyvästi kaupungin rahatilannetta paremmaksi. Lomautusten aikana oppilaat joutuvat kestämään turvattomuudentunnetta, hälyä ja melua sekä ryhmiä, joissa yksi aikuinen yrittää pitää oppituntia viidellekymmenelle.

Lasten ja nuorten arjen sekoittaminen 1,5 kuukaudeksi on kuin pikavipin ottamista, se ei ratkaise itse ongelmaa ja takaisinmaksun hinta on yllättävän korkea.

Kaupungin päättäjät ovat vastuussa kaupungin huonosta taloustilanteesta ja velvollisia löytämään ratkaisuja. Mutta lasten ja nuorten arjen sekoittaminen 1,5 kuukaudeksi on kuin pikavipin ottamista, se ei ratkaise itse ongelmaa ja takaisinmaksun hinta on yllättävän korkea.

2013 lomautukset osoittivat, että lomautukset tekevät kouluista säilytyslaitoksia. Edellisten lomautusten tuoman kokemuksen valossa voimme todeta, että opetussuunnitelma ei toteudu lomautusten aikana. Kuuden viikon selviytymisen jälkeen alkaa korjaaminen, joka voi viedä vuosia. Lomautusten jälkiä paikkaillaan koulussa, kotona ja pahimmassa tapauksessa sairaalassa. Henkiset kärsimykset eivät välttämättä näy heti, mutta hetken päästä ne voivat näkyä niin koulun käytävillä kuin psykiatrisella puolella.

Perusopetuslain 29 § takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslain 29 § asettaa opetuksen järjestäjälle kokonaisvastuun turvallisuudesta. Lasten ja nuorten oikeus tähän opetussuunnitelman mukaiseen turvalliseen opetukseen vaarantuu, jos opettajan vastuulla on samanaikaisesti useampi ryhmä.

Muistelemme, että 2013 lomautusten aikana koulujen rehtorit nostivat esiin huolensa turvallisuudesta, todeten etteivät he voi taata sitä koulussa. Miten tilanne nyt eroaa siitä? Ei mitenkään, päinvastoin. Tuettujen lasten määrä on kasvanut ja opetusmenetelmät ovat muuttuneet. Mielestämme rehtorit ja opettajat eivät voi olla vastuussa, vaan kokonaisvastuu on opetuksen järjestäjällä. Painotammekin kuntapäättäjien virkavastuuta.

Tiedämme, että jokainen opettaja tekee poikkeustilanteessa parhaansa, jottei mitään sattuisi. Mutta entä jos sattuu, kenen vastuulla vahingot ovat?

Kouluissa on paljon erityislapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntiinsä. Heille muutokset, pienetkin, ovat vaikeita. Miten käy lomautusten aikana diabeetikoille, vaikeasti allergisille tai niille, joiden on vaikea keskittyä. Kun koulussa on puolet vähemmän aikuisia ja oppilasmäärä ja aines kuten ennenkin, ei homma vaan toimi. Koulunkäyntiavustajilla tai oppilaiden huoltajilla ei ole juridisia oikeuksia valvoa tilannetta.

YK-sopimus velvoittaa ottamaan selvää lasten ja nuorten mielipiteistä sekä huomioimaan ne päätöksissä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Kuinka moni päättäjä on kysynyt lasten ja nuorten mielipidettä näihin lomautuksiin? Miltä he kokivat 2013 lomautukset?

Missä on kuntapäättäjien vastuu, kun heidän tekemänsä päätökset johtavat laittomiin tilanteisiin, jolloin perusopetuksen säädökset ja asetuksissa säädetyt tuntimäärät eivät täyty?

Emmi Väkevä-Henttu, Vahteron vanhempaintoimikunta

Luetuimmat

Kommentoidut